Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Soittaminen 112-hätänumeroon on ainoa keino, millä suomalaiset voivat saada apua pihasusien lopettamiseen. Riistahallinto on vieraantunut maaseudun ihmisten arkipäivästä, joten poliisi järjestää pihasusien lopettamisen. Tarvittaessa hävitetään kerralla koko lauma.
Poliisi on määrännyt lopetettavaksi nuoren suden, joka on vieraillut toistuvasti talojen pihoilla Varpaisjärvellä Pohjois-Savossa.
Eläimen ei tiedetä aiheuttaneen alueella koira- tai tuotantoeläinvahinkoja, mutta sen katsotaan aiheuttavan turvallisuusuhan ihmisille.
Kyseessä on susi, joka on todennäköisesti vieroitettu laumasta. Sen epäillään hakeutuvan ihmisasutuksen liepeille helpon ravinnon toivossa. Eläin vaikuttaa muutoin terveeltä.
Suden tiedetään vierailleen pihoilla ja tuotantoeläinrakennusten lähellä 15 kertaa tammi- ja helmikuun aikana.
Poliisin johtamaan operaatioon osallistuu 30 metsästäjää.
STTKäytän kyllä itse tuota katkontavertailupalvelua, mutta jostain kumman syystä joillekin täällä palstalla asia tuntuu olevan kuin myrkkyä, miksiköhän? Katkonnalla on myyjälle suuri merkitys puukaupassa.
Viittasin tuolla aiemmin kilpailutuksen tärkeyteen puukaupoissa ja metsänhoidossa. Jostain syystä ajatustani teilattiin jollain mhy-kytköksellä, -miksi? Onhan sähköyhtiöt, vakuutusyhtiöt, pankit, polttoainetoimittajat, rakennusliikkeet, maa-ainestoimittajat, tie-urakoitsijat, tilitoimistot, yms. kilpailutettava, jos aikoo itse pärjätä. Ymmärrän, että on olemassa paikkakuntakohtaisia eroja, eikä aina saa aitoa tarjouskilpailua kaikissa asioissa aikaiseksi, mutta on hyväuskoista luottaa kerran toimijaa vaihdettuaan, saada jatkossakin edullisimpia palveluja.
Sanoinko Jesse jotain metsänhoitoyhdistyksistä? Muistaakseni puhuin vain tuottojen ja kulujen kilpailuttamisesta.
Mielestäni metsänomistajien edunvalvonnassa on suurin ongelma se, etteivät he välttämättä edes halua valvoa etujaan. Ollaan tyytyväisiä, kun joku vain ostaa puut ja hoitaa jälkityöt. Se, mitä jää viivan alle, on sivuseikka. Jos kauppoja ja hoitotöitä ei kilpailuteta, on turha edes puhua mistään edunvalvonnasta. Kannattava metsätalous on hyvin raadollista toimintaa, kuten kaikki muutkin alat missä ollaan rahan kanssa tekemisissä. Uskallan väittää, että enemmistöllä suomalaisista metsänomistajista heidän metsätaloutensa on vain harrastus, jossa tuottoja ja kuluja ei kovin tarkasti laskea.
Suomella on 13 europarlamentaarikkoa. Suurin osa heistä on aivan asiallisia, mutta muutama on ottanut elämäntehtäväkseen toimia Suomen etujen vastaisesti. Ennen tätä sanottiin maanpetturuudeksi, mutta nykyään se palkitaan huippupalkoilla ja verovapailla euro-berjozka hinnoilla Brysselissä.
Suomelle aiheutetetut kokonaisvahingot kahdeksantoista EU-vuoden aikana ovat kymmenissä miljardeissa euroissa.Näitä keskusteluja seuratessa olen tullut siihen johtopäätökseen, että metsien huonoa hoitoa perustellaan suurella hirvimäärällä.
Mitä tapahtuisi, jos hirviä ei olisikaan? Hoidon tarve lisääntyisi entisestään lehtipuiden vallatessa myös havupuille parhaiten soveltuvat alueet.Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, Suomi tyytyy tässäkin EU:n uusiin määräyksiin kuten tähänkin asti. Naapurimaamme Ruotsi ja Viro ovat pitäneet puoliaan aivan eri tavalla. Metsäasioissa meitä edustaa EU:n neuvotteluissa ympäristöministeriön kasaama porukka. Metsänomistajien tai metsäteollisuuden edustajia sinne ei ole jostain syystä haluttu. Suomen neuvottelukultuuri vaatii täysremontin, mutta valitettavasti sitä ei ole ainakaan lähiaikoina odotettavissa.
Joka kolmas suomalainen on sitä mieltä, että Suomessa on liikaa suurpetoja, selviää MTV3 Uutisten teettämästä kyselystä. Suurpetojen nykymäärää pitää sopivana 42 prosenttia vastaajista.
Petomäärä herättää tyytymättömyyttä etenkin Itä-Suomen ja Lapin asukkaissa. Heistä lähes puolet pitää nykyistä petokantaa liian suurena. Etelä-Suomessa joka neljännen vastaajan mielestä petoja on liikaa.
Suurpetojen salakaadot hyväksyy MTV3:n kyselyssä joka viides suomalainen, ja Lapin vastaajista useampi kuin joka kolmas.
Törkeän metsästysrikoksen enimmäisrangaistusta, neljän vuoden vankeutta, pitää liian ankarana yli puolet kaikista vastaajista.
Kyselyn toteutti 5.-8. helmikuuta Think If Laboratories. Vastaajia oli noin 1 800. Virhemarginaali on suurimmillaan kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
STT