Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Männyn jalostamisessa on kyllä muitakin tuloksia kuin pelkkä kasvunlisäys. Oksat ovat jalostuksen ansiosta ohuempia ja ne lähtevät rungosta jyrkässä kulmassa, vaikka puut kasvaisivat hieman rehevämmällä maapohjalla.
Puun takaa 27.2.2013, 18:32Miksi sitten Suomessa pitäisi hyväksyä sudet ihmisten asuttamilla alueilla? Susia on jopa siirretty idästä ja pohjoisesta Länsi- ja Etelä-Suomeen. Miksi meillä ei päde samat säännöt kuin muualla?
Puun takaa 27.2.2013, 18:26Puukauppa käy, vaikka hinnat ovat nyt 90-luvun laman syvimmällä tasolla.
Olisiko syynä se, että odotetaan vieläkin huomnompia aikoja?Markkinoiden varassa toimivan metsätalousyrittäjän on vaikeaa vaikuttaa tuotteesta saatavaan hintaan. Keinoiksi jää silloin oman toiminnan tehostaminen ja tarvittaessa myyntimäärien lisääminen.
Jalostusasteen nosto vaatii investointeja ja riskinsietokykyä.
Metsänhoitoa on pakko kehittää ja tehostaa, jos aiomme olla puumarkkinoilla mukana. Piipertämisen aika on Suomessa nyt ohi.Puun takaa 26.2.2013, 19:44Tärkeintä on että siemen ”tarttuu” hyvin maahan, jolloin se imee itseensä vettä ja alkaa itää. Kaivutuore maa on siinä mielessä paras kylvöalusta. Tämän takia kaivurissa olevalla kylvölaitteella saadaan hyvä tulos. Toisaalta männynsiemen voi odotella joskus kauankin otollista itämisaikaa ja moni on mennyt kylvämään alueen uudestaan kun sirkkataimia ei ole ilmestynytkään samana kesänä.
Puun takaa 26.2.2013, 18:01Olisiko tämän metsäpalstan takanurkkaa mahdollista tuoda lähemmäs tietä? Tietä tarvitsee jatkossakin vielä monta kertaa.
Näillä tiedoilla tekisin ko kuviolle energiapuuharvennuksen.Puun takaa 26.2.2013, 15:30Saas nähdä, mistä kaukaa näitä tekijöitä jatkossa tulee, kun virolaisille on tästä eteenpäin Viron korkeimman oikeuden päätöksellä maksettava Suomessa suomalaistasoinen palkka. Kielivaikeudet työmailla ainakin lisääntyvät mitä eksoottisimmista maista väkeä saapuu. Lontoon murrekin tahtoo olla heille aika vierasta.
Puun takaa 26.2.2013, 15:16Jos hyvän männikön aikoo saada, niin pitää käyttää siemenseosta jossa on valiosiementä hyvälaatuisen metsikkökeräyssiemenen seassa.
Paras kylvötulos tulee taasen kaivurilla jossa on kylvölaite.
Jos sellaista konetta ei ole käytettävissä, tärkeintä on käsinkylvössä huolehtia, että siementä menee oikea määrä hehtaarille, (Itävyysprosentti täytyy myös olla selvillä!) sekä se, ettei siemenet mene maahan liian lähekkäin. Se helpottaa aikanaan huomattavasti raivausta ja/tai koneellista energiapuun korjuuta tai ensiharvennusta.Puun takaa 26.2.2013, 06:38Poliisi on pyytänyt Oulun yliopistoa selvittämään, ovatko Perhossa kaadetut eläimet varmasti susia. Luonnontieteellisten museoiden johtaja Jouni Aspi ei kommentoi tutkimuksen tuloksia.
– Nyt ollaan prosessissa siinä vaiheessa, että me kirjoitamme asiasta lausunnon poliisille lähipäivinä, Aspi toteaa.
Liikkeellä on ollut epäilyjä siitä, että näytteiden otossa on ollut ongelmia. Jouni Aspi kuitenkin kumoaa väitteet.
– Kaikista tutkituista näytteistä on saatu dna:ta. Se on ylipäätään sangen pysyvä molekyyli, ja se säilyy hyvin erilaisissa olosuhteissa. Olemme saaneet eristettyä sitä jopa 1800-luvulta olevan suden kallosta.
– Tämänkaltaiset tapaukset menevät muiden töiden edelle. Tutkimus onnistuu periaatteessa muutamassa päivässä, Aspi kertoo.
– Me käytämme niin sanottuja mikrosateliittigeenilokuksia. Kyseessä on samanlainen geenilokus, jota esimerkiksi keskusrikospoliisi käyttää omissa rikospaikkaselvityksissään, Aspi selventää.
YlePuun takaa 24.2.2013, 23:006-tukille: Myöskään Hollannissa ja Tanskassa eikä Etelä-Ruotsissa ole susia ollut, eikä ne ole saaria. Onko niissä maissa ollut haittaa susien puuttumisesta?
Puun takaa 24.2.2013, 22:54Tanelin kanssa täysin samoilla linjoilla.
Metsäteollisuus valitettavasti supistuu maassamme, mutta vastaavasti tuo Anton pitää yllä omaa viihdeteollisuuttaan.
Mitenkähän hirvien määrä mahtaa vaikuttaa kaupungeissa elävien ihmisten allergioihin? Suomi koki 60-70-luvuilla maailman nopeimman yhteiskuntarakenteen muutoksen. Väki muutti todella nopeasti maalta kaupunkeihin ja muihin taajamiin. Samaan aikaan aloimme syödä teollisesti valmistettuja ruokia ja niissä kaikkia mahdollisia ”sallittuja lisäaineita” ja elintarvikevärejä. Maito alettiin homogenisoida ja juomavetemme käsiteltiin yhä rankemmin. Järvien kaloista saimme elohopeat ja myöhemmin tsernobylit. Kylpyhuoneemme valloittivat aivan uudet kauneus- ja puhtaus-kemikaalit syrjäyttäen kolinat ja mäntysuovat. Polttoaineisiin tulivat uudet lisäineet.
Jos Anton on sitä mieltä, että hirvet ovat nykyiset allergiat aiheuttaneet, niin siitä vaan. Kyllä tähän maailmaan hulluutta vielä mahtuuu!