Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Lukijoiden kuvissa sivulla 78 on tätä aihetta sivuavia kuvia ja selostuksia.
Löytyy mm. 34 v. MT:llä kasvava laadukas männikkö.Tulevaisuudesta en tiedä, mutta menneen 40 vuoden aikana minulle ja varmasti suurimmalle osalle Suomen puunmyyjistä on tukeista maksettu kuutioiden eikä laadun perusteella.
Oksattomat ja virheettömät erikoistyvet ovat tietysti oma lukunsa, mutta niiden osuus kokonaispuukaupasta on hyvin pieni.Joidenkin on edelleen vaikeata tai jopa mahdotonta uskoa, miten hyvin puut kasvavat, jos niillä on kunnolla tilaa ja maaperä ja muut kasvutekijät ovat kunnossa.
Lähes aina syy huonoon kasvuun löytyy myöhästyneistä hoidoista ja hakkuista.
Vesitalouskaan ei läheskään aina ole kunnossa, vaikka vettä ei aivan maanpinnalla näkyisikään.
Märkä maa on keväällä kylmä ja kasvuun lähtö viivästyy silloin jopa parillakin viikolla.
Silloin on aivan turha odottaa kunnollista tuottoa metsästä.
Ei nämä puunkasvatuksen perusasiat mitään kovin monimutkaisia ole, mutta vaikeasti ymmärrettäviä ne tuntuvat siitä huolimatta joillekin olevan.Taitaa Reima itse olla vähän promilleissaan, kun kirjoittelee noin pehmoisia.
Silloin kun kilpaillaan avoimilla markkinoilla, ei hinnoissa voi käytännössä olla suuria eroja.
Kilpailu ajaa hinnat lähelle toisiaan eli se toimii kartellin tapaan.Eihän meillä Suomessa taida enää ollakaan kuin yksi ainoa sanomalehtipaperikone Kaipolassa?
Maaseudeudun Tulevaisuus ja Keskisuomalainen vielä painetaan sille paperille.
Muista lehdistä en tiedä.Tätä kartelliasiaa on nyt mielestäni käsitelty niin kuin Suomi olisi metsäteollisuuksineen ollut joku yksinäinen saari maailmassa.
On ajateltu puukaupan oleeen puhtaasti ostajien ja myyjien välinen asia. – Se ei vain näin kuitenkaan ollut.
Koska lopputuotteista saatava hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla, myös raaka-aineiden hinnat joutuvat seurailemaan maailman hintoja.
Suomessa maksetut puun hinnat vastasivat myös kartelliaikana muiden vastaavien metsätalousmaiden hintoja, kun kurssivaihtelut ym.tekijät otetaan huomioon.Olen päinvastaista mieltä kuin Metsänvartija.
Kun suuren maan rahat alkavat loppua, ne ovat silloin herkimmillään aloittamaan uuden sodan.
Näin tekivät mm. Saksa, Japani, Argenttiina ja Neuvostoliitto.