Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Suomen sahoja ja muutakaan teollisuutta ei pelasta metsien kiinteistövero, mutta markkaan palaaminen pelastaisi.
Aivan vakasti otettavat talousviisaat alkavat jo olla sitä mieltä, ettei muuta mahdollisuutta enää ole.
Sisäinen devalvaatio eurossa ollessa johtaisi tuhoisaan deflaatioon, mutta markan 20-30% devalvaatio laittaisi pyörät pyörimään ja viennin vetämään.Puun takaa 1.1.2015, 21:54Kyllähän se niin taitaa olla, että sudesta ei tule vegaania, – ei sitten millään.
Puun takaa 1.1.2015, 21:31Rekkamies kiinnitti huomiota olennaisen tärkeään asiaan.
Kunnalliset energialaitokset ovat olleet varsinaisen finanssiakrobatian välineitä.
Energialaitos on saattanut maksaa koko ajan suuria osinkoja kaupungin kassaan, mutta joutunut ottamaan samaan aikaan saman verran velkaa.
Tämä velka ei ole näkynyt kaupungin velkana.
Energialaitokset ovat yhtiöinä tilintarkastajien takana, eikä veronmaksajat pysty niitä kontrolloimaan.
Energialaitosten johtajien palkat ja muut edut ovat monesti lähes tähtitieteellisiä.
Sitten kun velkataakka on paisunut tarpeeksi suureksi, joutuvat veronmaksajat vastuunkantajiksi.Puun takaa 1.1.2015, 21:14Uudehko metsänomistaja sivusi aivan olennaista asiaa, eli metsälain sallimaa jatkuvaa kasvatusta.
Laki todellakin nyt sallii metsänomistajan pilata metsänsä, eikä siitä silloin voi syyttää kuin itseään.
Jatkuva kasvatus kun ei ole luonnonmukainen menetelmä.
Luonto ei juuri koskaan poista suurimpia puita, vaan kasvukilpailun hävinneet puut.
Lopulta uudistuminen tapahtuu aukon kautta, joka on syntynyt metsäpalon, hyönteistuhon tai myrskytuhon takia.Puun takaa 1.1.2015, 18:39On mielenkiintoista, miten jotkut ihmiset ilmaisevat itseään niin eri tavalla kirjoittaessaan kuin puhuessaan.
Työelämässä on joskus minullakin ollut vastapeluri, joka on käyttänyt sähköposteissaan hyvinkin rankkaa, jopa loukkaavaa kieltä, mutta kun tälle samaiselle kirjalliselle räyhääjälle on ottanut puhelun, siellä onkin ihan normaalilta kuulostava, jopa säyseä ihminen.Puun takaa 31.12.2014, 09:25Nämä hiukkaspäästöt on varmaankin mitattu tarkasti eri puulajeilta, mutta vanha pontikankeittäjän ohje oli, että nopeasti kasvanut, kuorittu, kuiva, ja pieneksi pilkottu kuusi tuotti kaikkein vähiten savua vallesmannin tarkkojen silmien tähyiltäviksi.
En tiedä meneekö näkyvät savu- ja hiukkaspäästöt käsi-kädessä?Puun takaa 31.12.2014, 09:09Kustannukset ovat luonnollisesti saajapuolen tuloa, eli ei siellä ihan pelkästä aatteen palosta olla liikkeellä.
Kaksi ja puoli tonnia + alv menee joka tapauksessa vaikka ei saisi mitään korvausta.Puun takaa 31.12.2014, 08:11Metsäyhtiöillä ei näyttäisi sovintohaluja olevan.
Keskisuomalaisen tietojen mukaan ainakin UPM ja Metsäliitto aikovat hakea valituslupaa Korkeimpaan oikeuteen vanhentumisasiassa. Haun takaraja on tammikuun puoliväli.Eihän näissä savottalaisten kustannuksissakaan ihan pikkurahasta puhuta:
395,00 + 2100,00 + 3,9% mahdollisesta korvaussummasta.
Hintoihin lisättään alv.
Meikäläisen kohdalla kustannuksissa liikuttaisiin yht. yli 20.000 euron alv 0% tietämissä, jos Lahtosen lupailemat korvausprosentit toteutuisivat.Puun takaa 30.12.2014, 21:53Olen tarvittavat remontit jo tehnyt, joten en minä tässä
jätevesiasiassa itseäni edusta, vaan laajempaa maaseudun asiaa.
Vesistöjen läheisyydessä on selvää, ettei jätevesiä pidä veteen päästää, (tosin sen tekevät keskitetysti jätevedenpuhdistamot) mutta kauempana vesistöistä ne voidaan aivan hyvin käyttää kasvuston hyväksi ja imeyttää maahan. Ei siihen todellakaan tarvita mitään tuhansien eurojen systeemejä tai peninkulmien pituisia putkistoja ja kymmeniä pumppaamoja.
Etelä-Euroopassa yhdyskuntajätevesillä kasvatetaan kurkkuja ja tomaatteja ja ne tuodaan tänne syötäviksi.
Keski-Euroopassa puolestaan kiinteämpi tavara muutetaan biovoimaloissa energiaksi.
Suomi voisi jo vähitellen lopettaa turhan itsensä kurmoottamisen ja alkaa miettiä miten tästä taloussuosta noustaan ylös.Puun takaa 30.12.2014, 20:41Suuret yhtiöt käyttävät tarvittaessa väliaikaisia firmoja investointivaiheiden toteuttamiseen.
Nämä firmat aloittavat hankkeet ja hakevat yhteiskunnalta tuet.
Tämän jälkeen ne sulautetaan emoyhtiöön.
Tämä on Suomessa vanha ja aika yleisesti käytetty keino ohittaa mahdolliset tukiesteet.