Käyttäjän Puun takaa kirjoittamat vastaukset
-
Nämä nykyiset suuret tuulimyllyt ovat aika mielenkiintoisia teknisiä laitteita.
Ohjausjärjestelä säätää mm. siipien lapakulmaa ja kääntää myllyä tuulta kohti.
Pyörimisnopeus ei riipu tuulennopeudesta.
Liian kovalla tuulella mylly voidaan myös pysäyttää.
Myllyjä etävalvotaan keskusvalvomosta käsin, joka tässä tapauksessa sijaitsee Tanskassa.Sitä mieltähän tässä juuri ollaankin, että antaa oikeuden päättää asioista.
Sitä taustaa vastaan en kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi Lahtonen ja hänen joo-miehensä ampuvat vähän joka suuntaan.
Miksi he tekevät niin?Samankaltainen näkemys on kuin Timpalla.
Kun tämä kartelliasia aikoinaan tuli julkisuuteen, aloin käydä läpi omia puukauppatietojani.
Aineistoa oli melko runsaasti, koska puukauppaa oli tehtynä säännöllisesti ja useille ostajille.
Puun hinnannousua jarrutti erittäin runsas tarjonta pinta-alaveron loppuvuosina, ja sitten kun veromuutos toteutui, teollisuus joutui nostamaan hintaa reilusti saadakseen tukkeja teriin erittäin hyvin vetäville vientimarkkinoille sekä kotimaahan.
Eipä siinä kartellia ja sen loppumista tarvittu, kun olosuhteet hoitivat homman.
En ymmärrä, mikä tässä on joidenkin niin vaikeata käsittää?
Jos oli tuohon aikaan vähänkin enemmän puukaupan kanssa tekemisissä, havaitsi asian.
Jos taas ei ollut, uskoo helposti mitä vain kun oikein vakuuttavasti puhutaan.Tämä tuulimyllyasian mittakaava on meillä vähän toisella asteikolla kuin muualla.
Esim. pinta-alaltaan Suomen kokoisessa Saksassa on tällä hetkellä 23.000 tuulimyllyä, meillä 230. Asukkaitakin 15 kertaa enemmän kuin Suomessa.Energiapuun korjuutukea jäi viime vuonna käyttämättä 16 miljoonaa euroa, kertoo Savon Sanomat.
Lehden mukaan valtio oli varannut korjuuseen 26 miljoonaa, mutta tukea käytettiin vain noin 10 miljoonaa euroa. Edellisvuonna tukea käytettiin 12 miljoonaa euroa.Metsäkeskuksesta arvioidaan lehdelle, että syynä on kysynnän puute, joka painottuu etenkin Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Erityisesti nuorten metsien osalta energiapuun kysynnän laskua selittää muun muassa viime talven vähälumisuus. Myös kivihiilen käytön lisääntyminen on vaikuttanut kysyntään.
STTTuulimyllyjen järjestelmällinen vastustus näyttää täällä Suomessa olevan parin henkilön päätehtävänä.
(En tällä tarkoita tämän palstan kirjoittajia)
Heidän todelliset motiivinsa on aivan muut kuin huoli ihmisten elinympäristöstä.
Näiden henkilöiden nimet toistuvat lähes kaikissa maakuntalehdissä ja muissa medioissa.
Suomi on Euroopan harvaanasutuin maa, josta sopivia tuulimyllyn paikkoja löytyy vielä paljon.
Muualta katsottuna tämä suomalainen tuulimyllyjen vastustus näyttää lähinnä huvittavalta, jolle voimme itsekin tulevaisuudessa hymyillä kuten kaikille muillekin vanhoille kammoillemme.
Miten se menikään se vanha tarina siitä virran yläjuoksulta uiskennelleestä puunlastusta…En minä mielestäni noita myllyjä erityisemmin puolustanut, kerroinpa vain tämänkertaiset havaintoni.
Lupasin myös mennä toisenlaisella kelillä uudestaan kuulostelemaan ja laskemaan pyörimisnopeuksia.
Kyllähän nuo napakorkeudeltaan 150 metriä korkeat myllyt sen hehtaarin laanin tarvitsee, jos sellaisen aikoo pystyyn laittaa. Siiven kärki huitelee jo 220 metrin korkeudessa.
Tuskin myllyt tästä kovin paljoa enää kasvavat.
Kun on elämänsä aikana ehtinyt nähdä pokasahan korvautuvan moottorisahalla, hevosten autoilla ja traktoreilla, moottorisahan motolla, kylässä käynnin televisiolla ja facebookilla, puhelinlangat kännykkämastoilla, alkaa näihin uudistuksiin ja muutoksiin jo suhtautumaan rutiinilla.
Ensin alkaa aina lähes uskonnollinen vastustus, sitten tulee pienempi rutina, ja lopuksi tuleekin jo uudet murheet puitaviksi.
Samoin käy varmasti näille tuulimyllyillekin.