Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Viimeksi myin joku vuosi sitten 2 samantasoiselta kuusikkokuviolta toiselta yläharventaen ja toiselta jk-harsintana. Eroa kuutiohinnassa oli yläharvennetun hyväksi 5 € motilta.
Todellisuudessa päätehakkuualalta on tavallisesti saatavissa keskimäärin 3-4000 €/ha parempi kantohinta uudistuskulujen vähentämisen jälkeen kuin jk-tyylillä. Sen summan sijoittaminen ja uuden taimikon perustaminen jalostetulla materiaalilla (yleensä) tekee vaihtoehdosta ylivoimaisen harsintaan verrattuna.
Enimmäkseen käytettiin rehevillä ja Lapin korpikuusikoissa.
Parhaiten puuta/ha kasvavia puita tulisi suosia hiilitaseen parantamiseksi. Siis kullekin kasvupaikalle sopivia puita, jalostettuja taimia ja keski-ikäisiä metsiä. Ja tuhkaperäsillä apulannoilla lannoitettuja. Nuorina nopeasti kasvavia puita, koivikoita ja kuivemmilla kasvupaikoilla mäntyä.
Sinähän täällä olet kusettanut, jos joku jk-hypetykselläsi.
Eläpäs Perko esimerkkeile, kun et tiedä mitään. Tuotto% on lähempänä 100 %:a kuin 5:ttä.
Jk-uskovaisilta puuttuu kokonaisnäkemys puun tuotannon kannattavuudesta. (As i said before ) ; Vaihtoehtoisen sijoittamisen tuotot ylittää moninkertaisesti jk-metsän seuraavien harsintakertojen tuotot.
Minkä alennuksen ? Jk-puut on aina alennuksessa korjuun kalleuden takia.
Pääoma tuottaa jatkuvasti korjuun jälkeen vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa.
Aukosta on aina parempi yksikköhinta ja ha-saanto kuin jk-metsästä. Siinä se hintaero aukon hyväksi saa alkunsa. Perko unohtaa laskea menon puustopääomalle joka pitää jättää pystyyn jk-hakkuun jälkeen.
Käytännön kokemuksesta sanon, että mänty ei uudistu kunnolla ellei olosuhteet ole otolliset , so sopiva tiheys sopivia sp-mäntyjä pystyssä sopivaan aikaan ja oikealla kohteella. Kuivahkoilla kankailla taas menestyy kuusi alikasvoksena mutta mänty olisi sopivampi paremman kasvunsa takia.