Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Runkohintahan on melko yksinkertainen menetelmä. Mikä Lapin menetelmä sitten on ? ”Valvojille” ei tarvi varata työmahdollisuuksia yhtään enempää kuin nykyään on.
Hyvin kasvavia kuvioita löytyy joka pitäjästä mutta se on selviö, että jk:ssa puuston keskikasvu/v. jää vähintään +20% tasaikäisestä. Kun lisäksi unohtuu heikompi saanto/ha ja heikompi kuutiohinta, saadaan tuloksia joita Perko tarjoilee esimerkkinä jk:n paremmuudesta.
Jk ei ole se tuottavampi tapa. Teillä jää puustopääoman kulut laskematta mukaan menoihin. Päätehakkuussa se raha laitetaan töihin tuottamaan lisää. Perko on pysähtynyt 60-luvulle jk-oppeineen.
Jos kunnollisia alikasvoskuusia ei ole jo valmiina, niin jk kuin sp-menetelmäkin on turhia investointeja.
Jos esim. 4000 €:lle laskee koron 12 vuodelle 6 %:n mukaan, pitäisi jk-harsintametsän kasvaa 12 vuoden aikana yli 13 mottia/ha/v , jotta päädyttäisiin tasapeliin.(50 € runkohinta harsinnassa). Se kasvu ei onnistu koska harvennusreaktio tulee myöhässä harsittuun metsään.
Jk kannattasi vain erikoistapauksessa, kun jäävä puusto olisi pikkutukkikokoa.
Pitkälti samaa mieltä edellisten kanssa. Lihan epäterveellisyys johtuu pääosin niihin lisättävistä lisäaineista.
Useimmiten on täysin selvää mikä kannattaa, jos kyseessä on valinta päätehakkuu/jk:n harsinta. Kun kantorahatulo on päätehakkuussa esim. 4000 €/ha suurempi, on muualta saatava tuotto ylivoimainen tekijä yhtälössä. Sitä kompensoiva puuston parempi arvokasvu% jatkossa ei yleensä riitä korvaamaan menetystä suhteessa parempaan vaihtoehtoon.
Surkuhupaisaa on, että sitä ei kaikki tajua millään.
Tienvarsitukit on usein pieniä erä eikä sovi yhtiön normitoimintaan mitoiltaan ne tukit. Yhtiöt haluaa pitää tukin katkonnan omissa käsissään sovittujen toimitusten aptien kontrolloinnin takia.
Myit sellupuut väärään aikaan. Tilanne on nyt muuttunut ja pikkupuistakin saa hyvän hinnan.
Sulla AJ taitaa olla kitumaasturi ja mökkinaapurilla voi olla vaikka matala ferrari.