Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kokonaisuutta kannattavuuden suhteen jk-apostolit ei ossaa laskea. Selvä asia lähes kaikille käytännön metsänhoidossa olleiden joukossa. Höpöukkojen laskukaavoja vain koettavat tuputtaa palstallekin.
Pitkillä lakoilla on aina vaikutusta pitkän aikavälin kannattavuuteen. Ne näkyy jossain vaiheessa, kun seuraava saneerauskohde tulee ajankohtaiseksi.
UMP:n parhaiten tuotava sekmentti on ollut energian tuotanto eikä siihen ole tullut muutosta.
Nyt on Jovainilla mennyt sekasin jo kiertoaika ja hakkuiden välinen aika.
Tuottoero keskimääräisen jk:n ja tasaikäisen välillä on selvä mutta jk-apostolit koettavat sekoittaa lukijoiden ajatuksia pölinällään.
Turvemaapellolle aikoinaan syntynyt luontaisesti hieskoivikko. Ne lahot pölleissä ei haittaa mitään, kun kovaa puuta on tarpeeksi niin kelpaa sellun tekoon. Sinähän se Perko itse poljet kaiken kokemuksen hukkaan, kun luulet oman oppisi olevan ainut autuaaksi tekevä puunkasvatuksessa.
Veden määrä on nyt minimitekijä eikä auta yhtään, jos vaikka koivulla lehdet kasvaisi entistä nopeammin. Kun haihdutuspinta-ala vain lisääntyy, lisääntyy myös veden tarve.
Mitenpä se tuottoarvo arvottaisiin nyt, kun yhtenä vuonna kuitupuun kokoluokan puiden hinnat nousi n. 50 %, e-puulla vielä paljon enemmän. Jos suunnilleen puolet kiertoaikana myydyistä puista olisi kuitupuuta, pystyhinta kohoaisi n. 25 %(ilman e-puun hinnan nousun vaikutusta.) Tuloksen ratkaisee pitkälti myyntiajankohdan valinta . Arvokasvua on myös puun hinnan kohoaminen.
Jk johtaa ennen pitkää kuusettumiseen. Koivikot oli aiheellista hakata, kun suurimmassa osassa puita oli jo lahoa. Silti jäi enemmän koivuja pystyyn (rantavyöhykkeille) kuin jäisi vastaavan alueen jk-metsän harsinnoissa. Lisäksi seuraava puusukupolvi on sekametsää, kun istutetaan koivuja ja kuusia, mäntyä kylvetään.
Kirjanpainajatuhot on lisääntyneet 5 vuodessa 5:n kertaisiksi ja laajentuneet mm. Kainuuseen ja Pohjanmaalle (Lähitapiola).
Kannattaa kilpailuttaa. Hajautus sijoituksissa kannattaa myös tehdä. Kehveli varmaan ”fiksuna” sijoittanut venäjälle.
Suurimmat lahovauriot tulee jk:n kuvioilla alikasvoskuusiin. Siitä on näyttöä mm. Mtl:n kestokoealoilta. N. 10-80 % alikasvoskuusista ko kohteissa oli lahovikaisia. Onhan se selvää, että lahovikoja tulee paljon, kun kohteella käydään usein eikä tehdä välillä uudistamista kunnolla.
Näiden kahden satusedän kiivas todistelu osoittaa vain jk:n heikkoudet , kun mitään tarkempia tietoja ei ole heillä saatavilla.