Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Tein kerran asiallisen tieyksikköjaon läheiselle metsäautotielle. Mutta edelleen kustannan itse n. 350 m matkan tietä jota muutkin käyttävät. Ei varmaan kelvannut omatekemä jako vaikka siinä olisi säästänyt pitkän pennin sopimalla osuudet ilman virallista tieyksikköjakoa.
Toinen tuoreempi tapaus : Sovin erään isännän kanssa, että hän allekirjoittaa sopimuksen jonka mukaan saan tehdä penkkatien pätkän (n. 25 m) omistamansa peltoheiton reunaa pitkin. Lähetin ko. isännälle kirjekuoressa sopimuspaperin allekirjoitettavaksi ja palautuskuori postimerkkeineen mukaan. Tämä ”säästäväinen” isäntä perui koko homman sen jälkeen , soitti puhelimella että suostuu vain talvitien tekoon ko. kohtaan. Koetti selitellä että ei tiennyt mitä penkkatie tarkoittaa. Näin meillä hoituu asiat.
Paperiliitto haastaa UPM:n ja SE:n oikeuteen, kun jotkut ei ole saaneet palkkaa 7 pv:ltä lakon aikana.(STT). Miksi ei löydy solidaarisuutta ”yhteistä” metsäteollisuutta kohtaan ? Mo:t on yli 30 vuoden ajan tukeneet ”yhteistä” teollisuuden alaa halpuuttamalla puun hintoja. Miksi nyt ei voisi paperikyöstit tuon verran joustaa ? Kun ei olla kerran oltu töissä , ei pidä palkkaakaan odottaman.
Jollain tavalla pörssisähkön vuosihinta pysyy korkealla tasolla. Talvella pakkasten takia ja muulloin huoltojen ym. seisahtumisten takia. Tappiolla ei sähköntuottajan kauaa toimi.
Mulla on myytävänä päästötöntä rinkopaneelienergiaa. Tienausajat nyt taas vaihteeksi.
Siinä se nähtiin Perkon laskupää ; 0,0003092 %. Et näemmä osaa laskea prosenttejakaan. Sitten moittii toisten laskupäätä. Taisit itse jäädä tanssikaveria vaille nuoruudessa huonon matikkapään takia.
Ero on siinä, että tasaikäisen kuusikon kasvu on koko kiertoajalta. Jk-metsässä kasvu hyytyy jokaisen harsintakerran jälkeen huimasti.
Keskittyisit sinä Perko ennen vaikka runojen rustailuun kuin perättömien kertomiseen täällä.
Perko elää mielikuvitusmaailmassa. Jotta tuo tuotto (10k€/10v.) olisi mahdollista keskikasvun tulisi olla n.17 m3/v. Samanlaisella kasvupaikalla tasaikäisen viljelymetsä kasvaisi 20-23 m3/v. Eli silti tasaikäinen tuottaisi paremmin.
Nurmijärvellä olen kerran nähnyt kuusikon joka kasvoi yli 20 m3/v. keskikasvua. Kuusikko johon taimet oli hommattu Puolasta.
Jos halutaan vertailla kuvio- tai leimikkokohtaista kannattavuuseroa tarkkaan, niin pitää laskea kummankin (tai useamman) käsittelytavan tulot-menot nykyhetkestä eteenpäin korkoa unohtamatta. Siinä selviää yleensä miten ylivoimainen on päätehakkuutilanteen jälkeen uudistaa metsä kuin jatkaa kituuttamista jk:lla. Ei ole mitään järkeä laskea esim. vain uudistamisen kulua ja sille korkoa. Ilmiselvästi sillä yritetään harhauttaa pois tasapuolisuudesta tulojen ja kulujen suhteen. Kuuluu jk-firmojen keinovalikoimaan hämätä mo:a ; kertoa uudistuskulujen olevan n. 2000 €, th-kulujen unohtaminen jk-metsästä ja sen taimettumisen hitaus.
Myytyjen puiden omistajuus siirtyy vasta maksettaessa. Se on hyvä olla voimassa, jos ostajalla on mahdollisesti maksuvaikeuksia odotettavissa. Kaukokuljetus mahdollisuus jo hakkuun aikana on yleinen sopimusehto. Esim. tukit saattaa olla paras kuljettaa sahalle mahdollisimman nopeasti korjuun jälkeen.
Takuuhinta-ehto on hyvä nyt, kun hinnat on nousseet alkuvuoden hinnoista. Lisätili on odotettavissa. Pitäkää kaikki puuta myyneet mo:t puolenne, että ne lisät lasketaan oikein.
Perko elää menneessä ajassa. Kuitu-ja e-puun hinnat on jo palautuneet normaaleiksi. Aina unohtuu jk-uskovaisilta, että todelliset nyt-hetken tulot ja korkotuotot jatkossa ratkaisee kannattavuuseron jk:n ja tasaikäsen mh:n välillä.