Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
R.Ranta koettaa saada aikaan olkiukon jonka sitten ampuu alas. Metsätalouden kannattavuutta mo:n kannalta katsottuna voidaan arvioida esim. 2 eri kasvatustavan välillä laskemalla todellisen tilanteen mukaan leimikolle/kuviolle tms. määrätylle alueelle puun myynnin tuloja – menoja ja laskemalla erotukselle prolongaamalla eli korkoa korolle kertymä ja sitten vertaamalla tuloksia keskenään samana ajankohtana. Sama toisin päin on NNA:en laskemista.
Metsän tilanne pitää ottaa myös jatkossa huomioon; on eri asia onko metsä esim. 30 vuoden päästä hyväkasvuista , täystiheää metsää vai jotain harveikkoa.
Edit. Perkon kanssa kiisteleminen on yhtä tyhjän kanssa. Sen mielipide perustuu uskoon jk:n kaikkivoipaisesta paremmuudesta eikä niin ollen tosiasioilla ole sijaa ajattelussa.
Trolli alkaa puhua puuta heinää, kun on käynyt ilmi , että asiaperusteet ei riitä hänellä alkuunkaan.
Ei ole kuviteltuja toisin kuin sinun tarinat. 4-6 € motilta parempi kantorahatulo helpomman korjuun takia on todellisuutta päätehakkuissa. N.100 m3/ha jää pystyyn jk harsinnan jälkeen ; 3000 €. 300 x 4 €= 1200 €. Uudistuskulut 700 €. Th-kulut molemmissa samat. Sulla ei ole esittää muuta kuin harhojasi, ei mitään todellisia lukuja.
Lasket luston paksuuksia kannoista. Tunnettua on että kannon lustot on aina paksumpia kuin runkopuun korkeammalta. Varsinkin harsinnan jäkeen puiden kasvu keskittyy tukkipuilla juuristoon ja tyviin.
Tasaikäisen viljelymetsän parempi kasvu on juuri parempaa tilavuuskasvua joten sinun kehitelmillä pituuskasvun heikkoudesta suhteessa paksuuskasvuun ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen.
Tasaikäisen metsän n.20% jk:a parempi kokonaiskasvu + toiset 20 % lisää kasvua jalostushyödyn avulla = 40 % parempi kokonaiskasvu/kiertoaika jättää auttamatta jk:n toiseksi kannattavuusvertailuissa. Harvennustuloja saadaan nopeammin ja päätehakkuuaika saavutetaan esim. 8 m3/ha/v keskikasvulla (60 vuoden kiertoaikana) noin 24 vuotta tavallista aiemmin.
Jos aikomus olisi muuttaa metsät jk-metsiksi, muutos veisi tosiaankin kymmeniä vuosia ja olisi tuhoisaa metsän kasvatuksen kannattavuudelle.
Jk:n harrastaminen aiheuttaisi hehtaarille keskimäärin n. 3500 € tappion suhteessa päätehakkuun tekoon jo alkuun, kun uudistuskulut on vähennetty syntyvästä tuloerosta aloitusvaiheessa.
Mitä se korkea korkotuotto tuo lisäarvoa, jos suurin osa metsän tuottopotentiaalista jää sitten käyttämättä ? Paras korko% on, kun kasvattaa vain muutamaa puuta hehtaarilla mutta ei se kannattavuutta paranna kuin teoriassa.
Hintatakuu perustuu sopimukseen jonka pitää toimia. Muitakin puunostajia on kuin 3 isoa. Tukista yleensä sahat maksaa hyvin.
Aikoinaan oli asiakkuussopimus UPM:n kanssa mutta lähtivät sitten paikkakunnalta pois. Yksipuolinen asiakkuuden irtisanominen; sen voi tehdä toisinpäinkin.
Myin tänä kevättalvena n. 20 ha harvennuksia ja aukot päälle. Noin 2000 mottia. Odottelen hintakorjausta ostajalta seuraavaksi. Jos ei tule kunnollisia, loppuu kauppasuhde siihen.
Vuosikymmenet mo:t ovat myyneet teollisuudelle kuitupuuta omakustannushintaan. Ei ole paljon jos joskus osallistuvat omalla panoksella myös hoitotöihin.
Avohakkuu ei ole minulla ollut mikään ongelma liki 50 vuotiaaseen metsään.
Ja bonukset meni niin, että 300 € /ha lisäbonusta 2 x säästöpuiden jättämisestä. Harvennuksella vastaava 100 €/ha.
Nuristo on tutusti taas omalla ”osaamisalueellaan” eli nurisemassa ja marisemassa. Tilan rajojen merkkaus kuuluu mo:ille. Leimikon rajojen rajaus sopimuksen mukaan.