Perkon katkeruus kolmea isoa kohtaan on niin vahvaa, että unohtuu miten tasaikäinen kasvatus on mo:en kannalta yleensä paras menetelmä . Varastihan ne puuta sopimalla hinnat keskenään kartelliaikaan mutta se ei tee kasvatusmenetelmästä niiden menetelmää.

Nyt jk-firmat kusettaa tietämättömiä mo:a omilla valheillaan jotka on puettu tieteellisyyden kaapuun (Tahvosen laskelmat).

Boori on myrkkyä taimille , jos sitä on liian paljon.

Jos ja kun ei ole aikaa hankintahakkuilla puljata tukkipuiden kanssa, pystykaupoissa jk-korjuukohde hinnoitellaan aina selvästi alle päätehakkuuhintojen.

Siitä yksikköhinta erosta ja suuremmasta saannosta/ha koostuu se hintaero jota harsintahommilla on vaikea saada kiinnikurottua.  Jk ei kannata kuin huonolla kasvupaikalla jossa on valmiina puuston erirakenteisuus. Joillakin turvemailla ja ihan pohjoisessa.

Sekapuustoja kannattaa suosia nykyään, kun tuholaisia esiintyy entistä enemmän.  Tavallista harvempaan istutus ja useita eri puulajeja kasvupaikan mahdollisuuksien mukaan.  Esim. männyn kylvö ja kuusen istutus sopii usein hyvin yhteen.   Ra-koivujakin on istuteltu jonkin verran harvaan rehevälle maalle kuusten sekaan; tulkoon sitten vaikka 2-jaksonen metsä, jos on tullakseen.

Erittäin hyvä männyn 2-khl:n metsä jäi tähteelle 4 vuotta sitten tehdyn e-puuharvennuksen jälkeen. Tiheys oli siinä männikössä poikkeuksellisesti n. 4000 kpl/ha ennen harvennusta. Osa kokopuuna ja osa rankana korjattiin.   2000-luvun alussa oli suosituksissa jättää e.-puukohteille 4000 kpl/ha taimia nimenomaan männiköissä.