Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Stihlin akkusaha pelittää ainakin hyvin. Riittää erinomaisesti satunnaisiin tarpeisiin. Ryobi hajosi vähällä käytöllä. Vein rungon kierrätykseen.
Sen pitäisi olla 8 – 11 m2/ha. Eli vajaatuottonen alkuun pitkän aikaa. Siitä syntyy se 20-40% huonompi kok.kasvu kiertoaikana.
Sinuako vai tutkijoita kannattaisi uskoa ? Sitähän minäkin.
Noin se juuri meni kuten Mk asian ilmaisi.
EDIT
Mihin tutkimuksiin Jojovain viittaa ?
Miksi ei saa arvostella NNA:a keppihevosena käyttöä ?
Jos leimikko on päätehakkuuta ja sillä saadaan esim. lisäbonuksia ja/tai risut myymällä ylimääräistä tuloa asetelma muuttuu ihan kokonaan kannattavuusvertailussa.
Jos tehdään aukko, ostaja kustantaa 300 €/ha + 1,4 € x mottimäärä/ha lisää. Miksi sitä ei pitäsi ottaa huomioon laskettaessa tuloja ja kustannuksia ? Noin 720 €/ha bonuksia uuden taimikon aikaan saamiseksi. Ei mitään järkeä jättää pois selviä tekijöitä kustannuslaskennasta.
Toinen tomppeli ilmottautui : Perko. Prosentit tarkoittivat vaihteluväliä johon jokainen koeala kuului.
Nuristolle erikseen, kun ei tajua ; 10 -80 % oli eri koealoilta saatuja tuloksia. Joko meni perille ?
Sinulta on jäänyt ratkaisematta millä kuitata päätehakkuun kantorahatulon hintaero jk:n harsintaan verrattuna. Sitä kun ei yleensä ehdi kuitata millään.
Juurikäävästä puheenollen pitkäaikaisten jk-metsien koealojen seurannassa (Metlan aikaan) paljastui sen kasvatustavan erityinen herkkyys juurikääpätuhoille ; n. 10-80 % kuusista oli saanut juurikääpätartunnan.
Summafunktion Tahvonen osaa mutta se ei sovi käytännön metsätaloudessa pohjaksi metsän kasvatuksen kannattavuudessa. Sen tajuaa jokainen metsän kanssa pidempään touhunnut.