Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Summafuktiolaskenta ei liity mitenkään kasvatettavien puiden valintaan.
Kerropa Perko miten summafunktiolaskennalla on korjattu puiden lukumäärät.
Jk:n 15-30% tasaikäistä heikompi keskikasvu normaalikiertoajalla.
Harvennusreaktion myöhästyminen harsinnan jälkeen on tosiasia jota olen yrittänyt kertoa useampaan otteeseen aiemminkin. Siinä ei ole mitään epäselvää että jk:n keskikasvu on keskimäärin tuon 15-30% verran heikompi.
Siinähän se sanotaan ; harvennusreaktion myöhästymisen takia kasvu jää selvästi tasaikäisen metsän kasvusta. Sitten jotkut täällä kehuu miten harsinta toistuu 10-12 vuoden välein. Siinä syödään koko ajan puustopääomaa.
JK-metsästä lähtee tuon verran hehtaarilta , kun oikein pinnistää.
Jk häviää yleensä aina päätehakkuu+tulot korkoineen-tyylille.
Jatkuvien kiertoaikojen summafunktio ei osaa kertoa kuin teoreettisesti mitä metsässä kannattaisi tehdä. Kukin tapaus pitää laskea erikseen; jos on päätehakattavissa oleva kuvio, sen kantorahatuloa verrataan muihin vaihtoehtoihin. Ja 2 eri menetelmän tuloerolle (vähennysten jälkeen) lasketaan käypä korko seuraaville vuosikymmenille. Uuden taimikon kasvu viljelyn tai kylvön jälkeen on lisänä arvokasvussa jonka pääosan tuottaa kiertoajan alussa päätehakkuussa saatu tuloero ja sen korkotuotto.
Et osaa edelleenkään laskea mikä tuottaa mitäkin todellisuudessa.
Tietoa jk:sta löytyy mm. maasta jossa 1900-luvun alussa alettiin perustaa jk-metsiä. Vain 40 % onnistui vaikka on 3 puulajia joita voitiin käyttää. Suomessa on vain yksi puolivarjopuu jota voi käyttää ja sekin arka tyvilaholle.
Ihan oikein ahneille sukulaisille. Aika läheltä liippaa semmonen tapaus, että poikamies löysi vanhoilla päivillään nuorikon ulkomailta. Siitä poikamiehen veli suuttui ja päätti hakea veljensä holhoukseen. Mutta eipä onnistunutkaan.