Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Niin , auton painoteho-suhde kertoo jo paremmin siitä miten
tehot riittää käytössä, kuin pelkkä teholukema.
Eli lasketaan kuinka monta kg autoa pitää yhden hv:n liikuttaa.
Myös vääntö vaikuttaa ”käyttökokemukseen” ja myös se millä
kierroslukualueella paras teho saadaan irti.N. 10 kg / hv on aika sopiva raja , jonka yli jos menee , niin
sitten voi sanoa auton olevan nuhapumppusarjassa.Jospa ne pienpedot siirtyykin myyrien perässä sen mukaan missä niitä on eniten ?
Samalla alueella vähenee sitten kanalintukantakin kun myyrät
on syöty sieltä aluksi. Edellinen vuosi oli myyrähuippuvuosi ja
sen jälkeen kanalintuja ei ole ollut juuri nimeksikään.Kantojen vaihteluun voi tietysti olla monia eri syitä. Marjojen väheneminenkin metsien pusikoitumisen seurauksena (mustikka) voi vaikuttaa metsäkanalintujen ruoansaantiin. Pesinnän aikaiset säät on myös olleet usein kylmiä viime vuosina jne.
Pystypuuvarasto on se yhtiöiden varastointitapa nykyään.
Sen käyttöön sopii pystykauppa parhaiten.Mutta uusia tai uudelleen lämmitettyjä ideoita kyllä kannattaa
pohtia, koska myyjäpuolen edut on jääneet jalkoihin teollisuuden kvartaalitalouden pyörityksessä.
Siitä ei hyödy edes m-teollisuus pitkityksessä, joten jonkinlainen konsensus ja luottamuspulan palautus olisi hyvä saada aikaan
metsäpuolella.
Hankintakauppa onnistuu useimmiten. Joitain parannuksia
kuitenkin esim. mittauksen hyväksymisen osalta ja pystykauppojen mittaustavan muuttamiseksi runkohinnoittelun suuntaan tulisi tehdä.^
Niimpä näytti olevan. Tuollaisten ”motokuskien” kanssa voisi
hyvinkin sopia pieneenkin koppiin ihan heittämällä.
Onhan siellä Valtrassakin se apuistuin ja ”sopu sijaa antaa”.Saattaahan tuo malli joillekin sopia hyvinkin.
Mutta koska nykyisin puunosto on ”jaettu” eri ostajille alueiden mukaan, en myy UPM:lle etumaksulla enkä sitä ilman.Hyväkokoisestakin koivukuidusta saa peräti 9 € motilta, joten
puukaupat saa jäädä hamaan tulevaisuuteen. Linnunpesäpuita niistä joita ei tarvitse polttopuuksi voi hyvin sahailla.” Metsähallitus hakkaa metsää uuden metsälain mukaisesti erikoishakkuilla Kiantajärven Pieni-Honkisaaressa ja Pieni-Perankajärven …”
Saariin ja maisemametsiin erirakenteinen hakkuu sopii hyvin,
jos vain saareen pääsy ei ole sitten liian hankalaa n. 20 vuoden välein.A-sarjan traktorin koppi sopii kieltämättä paremmin alle 180 cm kuljettajille.
Itsekin olen muutaman sata mottia sillä puuta ajanut eikä tilat ole kehuttavat vaikka onnistuu siinäkin jopa jalkaterät olemaan kopin sisäpuolella kuormatessakin ”v-tyylillä”. Penkkiäkin pystyy kääntämään ympäri kohtuu hyvin kunhan ei yritä kääntyä vaihdekeppien puolelta.
(povien tilan riittävyydestä en osaa sanoa, mutta eiköhän isopovisetkin mahtune koppiin; niin isopovista ei ole vielä ollut tyrkyllä etteikö olisi sopinut :).Voi olla uusimmat metsävarusteiset mallit jopa suuremmilla ohjaamoillakin(?). N-sarjan metsämallissa ainakin näytti olevan jo riittävät tilat vaikka 50 nro:n monoille takana tai pattipolviselle aitajuoksijalle kääntymistilaa sivuilla.
Koneviestissä taisi olla ammattiraivaajasta juttua. Sahasi itselleen sopivaksi räätälöidyllä lyhytputkisella pienehköllä sahalla varhaisperkauksia ja vähän isompaakin taimikkoa isolla terällä. Polttoainekulut kuulemma pienet ja hyvin toimii.
”Traktorin hinta maatalousvarusteilla on noin 250 – 280 tuhatta. Siihen lisätään metsävarustus mukaan joka on noin 40 – 50 tuhatta. Hintaa kalustolle tulee noin 290 – 320 tuhatta. Jos siihen ostetaan hakkuupää. Pitää hintaa lisätä noin 50 tuhatta. Päästään sellaiseen hintaluokkaan kuin noin 350 tuhatta. Nykyään moton suoraostohinta on noin 360 tuhatta ja vastaavasti ajokone noin 320 tuhatta. ”
Voi olla että saman kokoluokan vehkeissä nuo hinnat pitävät paikkansa, mutta esim.1. ja 2.harvennuksille sopivat metsävarustellut A-sarjan Valtrat (n. 100 hv:n) maksaa kaikkineen vähän yli 100 000 €. Eteen-taakseajolaitteet joystik-ohjauksella löytyy ja myös hakkuupää mittalaitteineen.
Vähän isommat N-sarjalaiset maksaa muutaman kymppitonnin enemmän.
Samaa traktoria voi käyttää ajokoneenakin, jos hakkuupään vaihtaa kourakuormaimeen. Puun ajon taksat tosin on sen verran pienet, ettei ainakaan kovin kallista kärry-yhdistelmää kannata siihen hankkia.
Kesäisin sama traktori toimii maataloustraktorina.Hiilivarastokorvauksia voisi maksaa päästöoikeuksien
käyttäjät niille metsänkasvattajille, jotka haluaa sitä kautta
edistää ympäristönsuojelua. Esim. omatoimiseen rauhoitukseen voisi jättää tietyt alueet ja siitä saisi (yhteisen hyödyn vuoksi ) korvauksena vuosikasvu tonneissa x päästöoikeuden tonnihinta. Verovaroja siihen ei tarvitsisi käyttää.
Puita ei saisi käyttää kuin joskus aikojen päästä rakennuspuiksi ja lopulta upottaa suohon (ellei ilmastotilanne ole siihen mennessä jo muuttunut toiseen suuntaan).Nykyisen Co2-päästöoikeuden hinta on. n. 7 € / t .
Sen maksaja saa tuprutella hiilidioksidia ilmoille maksun edestä; niin se suunnilleen kaiketi toimii.
Tuokin nykyinen melko matala päästöoik.hinta esim. 5 k-m³/ha/v keskikasvulla vastaisi ~ suht. hyvän ensiharvennuksen nettotuloa.Puun kohtelu uusiutuvana päästöneutraalina myös biopolttoaineena olisi ihan järkeenkäypää, korvaahan se
fosiilisia polttoaineita, mutta poliittisena päätöksenä puusta
saattaa tulla päästölähdekin.Uusista biosellutehtaista tulee muuten toistakymmentä erilaista lopputuotetta jo käytettäessä yhtä puulajia prosessissa. Aika monipuolinen ja arvokas raaka-aine on
kuitupuukin vaikka kannolla sitä ei rahallisesti juuri arvostetakaan ainakaan tällä hetkellä.