Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
^ Olen lukenut saman jutun. Syvemmältä katkeilevien juurten
aiheuttamat vauriot voivat tulla näkyviin vasta vuosikymmenten kuluttua.Metsäkeskuksen kantokäsittely seurantatutkimuksessa v:lta -15
näytti käppyrän perusteella olevan hyvin tehtyjä kohteita 2/3-osa. Mielenkiintoista oli , että yhtiöittäin tarkasteltuna (16 kpl)
5 yhtiöllä oli ollut tullut ”hylsyjä” ja niistä yhdellä 50 % ja toiseksi
päässeellä 25 %. Muilla huomattavasti vähemmän. Yhtiöitä ei oltu nimetty.Puuki 22.10.2016, 09:40Olisiko Kanadan metsänhakkuutavan ero syynä tyvilahon vähäisyyteen siellä (?). Kokoruonkoina juontavat yleensä puut ja harvennushakkuita tehdään ainakin vähemmän kuin täälläpäin.
Muistelen että kuusentyvilaho olisi tullut yleisemmäksi rannikkoseutujen kesähakkuiden seurauksena joskus höyrylaiva-aikakauden paikkeilla, tai sitten se liittyi laivojen
rakennuspuiden hankintaan jo sitäkin aikaisemmin.
Kuitenkin rannikon vähälumisilta seuduilta ko. ongelma on alkanut.Puuki 21.10.2016, 20:20Pääosin kelien lämpenemisestä johtunee juurikäävän ja tyvitervastaudin leviäminen pohjoista kohti.
Kantokäsittelyn tarve on laajentunut ~vuosikymmenen aikana
Kainuuseen asti.
Kesäkorjuun hyödyt ja haitat tullenee uudelleen arvioitaviksi,
tai ainakin pitäisi tulla. Puun saanti tuoreena tehtaille edellyttäisi
ympärivuotisia hakkuita, mutta jos hakkuiden aiheuttamat haitat
jäävälle puustolle on liian suuret, se ei pitkityksessä toimi.
Toivottavasti löytyy tarpeeksi hyviä torjuntakeinoja, tai sitten puun varastointi kesää varten pitää ottaa käyttöön.Puuki 20.10.2016, 17:22Jos puita on enemmän kuin muutamia, niin ensin kun merkkaa
nauhalla ja lopuksi vasta spraymaalilla, niin ei tarvi raapia maalia
niistä väärin valituista puista kirveellä.Puuki 20.10.2016, 13:55Ymmärsin tuon Tornbergin tutkimuksen mukaan, että vain riekkojen kohdalta olisi yliarviota. Niitähän ei muutenkaan
ole läheskään niin paljon kuin teeriä tai pyitä, joten vaikutus
kokoanaismääriin ei ole kovin merkittävä.Mutta oli miten oli, joitain keinoja on olemassa myös metsäkanalintujen kantojen parantamiseen. Säätekijöihin ei voi vaikuttaa, mutta metsänhoidossa esim. riistan suojapaikkojen jättäminen sopii nykyaikaiseen metsänkäsittelyyn ja ojiin tehtävät ”rampit” poikasten pelastautumista varten olisi melko yksinkertainen keino vähentää keväthukkumisia.
Kangasmaiden ja soiden vaihettumisvyöhykkeiden jättäminen
luonnontilaan ei juuri vähennä puun tuottoa, mutta antaa suojaa linnuille. Leppiä voi jättää pyiden ruokapaikoiksi jne.Aika kaukana talousmetsien olosuhteista taitaa olla Värriön
metsien olosuhteet, mutta varmaan nekin tutkimukset jotain
uutta kertoo elikoiden suhteen.Puuki 20.10.2016, 12:19Se on kyllä tosi että Suomessa on moninpaikoin vaikeita maastoja, joissa saa olla erikoiskoneet puunkorjuussa.
Keski-Suomessakin on sellaisia louhikoita, että ei siellä voi
mitenkään maataloustraktorikalustolla ajella.Puuki 20.10.2016, 11:57” Tornberg päättelee, että vuositasolla kanahaukkojen osuus metsäkanalintujen kuolleisuudesta oli seuraava:
”the goshawk was responsible for 60% (an overestimate) of the total mortality in willow grouse, 35% in black grouse, 5% in capercaillie and 40% in hazel grouse, annually” ”
Jos kanalintupareja on ed. sivulla kertomasi määrät, niin
tuon tutkimuksen mukaan kanahaukkojen tappama määrä olisi yli 870 000 kpl/vuosi.
(Mutta onko kanalintuparien lisäksi laskettava poikastuotto/vuosi , jolloin kanahaukkojen saalistamia olisi vielä enemmän ?)Se on joka tapauksessa melko suuri määrä, jos metsästettyjen määrä on 350 000 kpl /vuosi.
Puuki 20.10.2016, 10:07Peesaan Timppaa kanahaukan osalta.
Miten muuten A.J on kanahaukan tappamien kanalintujen
määräksi saatu 1 /viikko ? Ainakin pesintäaikaan määrän luulisi olevan suurempi .Viime aikoina kanalintuja on ollut niin vähän, että ainakin paikallisesti jo yksi kanahaukkapari pystyy hävittämään ne melko olemattomiin.
Puuki 20.10.2016, 09:39Olisiko parempi ”metsänomistajien tekemien virheiden” sijaan puhua hirvikannan arvioinneissa tapahtuneista virheistä , jotka
ovat johtaneet pakkotilanteisiin uudistaa kuuselle niille sopimattomillekin kasvupaikoille ?
Siinä on ollut metsäkeskuksenkin neuvonnalla oma osuutensa.
Eikös ne sieltäpäin tule metsänhoitoohjeet kentälle ?Puuki 20.10.2016, 09:27”Saako järeästä kuiturungosta mitään etua (lisähintaa) myydessä hankintana versus tukit erikseen niille jotka ne suostuu ostamaan? Koska jos ja kun joutuu näistä ns. lonimaan tukit niin itku tulee. Hidastaa työtä ja riskinä on että menee kuitenkin raakiksi.”
Kuitupuukokoisesta saa hankintakaupassa paremman hinnan,
jos voi myydä ne pikkutukeiksi/parruiksi . Vähäisiä määriä ei kannata erotella. Riippuu leimikosta ja omasta viitseliäisyydestäkin. Varsin. tukkipuu kannattaa erotella kuiduista jo melko pienissäkin erissä, hintaero sen verran iso.