Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” Puuki arvelee, että ”Olisiko Kanadan metsänhakkuutavan ero syynä tyvilahon vähäisyyteen siellä (?). Kokoruonkoina juontavat yleensä puut ja harvennushakkuita tehdään ainakin vähemmän kuin täälläpäin.” Kokorunkokorjuu kyllä kolhii pystypuita tavaralajimentelmään verrattuna pahemmin. Olisiko taustalla vallan erilainen metsätalouden kokonaiskuva verrattuna Suomen satakunta vuotta vallinneeseen suhteellisen intensiiviseen tehometsätalouteen?! ”
Niin, jospa siellä tehdäänkin vain avohakkuita. Niissä ei puiden kolhiintuminen juuri haittaa. Metsätalouden kokonaiskuva on hyvinkin erilainen. Sukulainen oli aikoinaan töissä metsäkoneita korjaamassa Kanadassa. Kertoi että karhut saattoi joskus häiritä korjaustöitä metsässä.
Minusta nämä tyvilahojen torjumiseen liittyvät asiat ei ole mitään ”oman edun ankaraa maksimointia” ollenkaan
vaan päinvastoin ”yhteisessä veneessä ” olemisen osa-vastuun ottamista , johon kuuluu myös tulevaisuuden puun kasvun turvaaminen.
Olen ollut huomaavinani että oman edun ankaraan maksimointiin metsäpuolella on yleisemmin syyllistyneet ihan jotkin muut tahot kuin metsänomistajat.Puuki 24.10.2016, 19:42Luetun ymmärtämisessä oli tällä kertaa j-hv:llä ongelmia.
Ei kannattaisi ”sormella” alkaa osoittelemaan kovin herkästi,kun samalla pari sormea osoittaa omaan napaan päin.Puuki 24.10.2016, 18:11”Tarkistin vielä että kyllä siellä savottamies ja puukikin mielestäni hakkuukoneesta kertoilivat.”
Tarkistapa uudestaan.
Puuki 24.10.2016, 13:33Niin, sen koneen kantavuus on 9 t ja kuormaimen ulottuvuus
9,3 m.
Kerropa j-hv miksi sillä ei voi ajaa puuta 20 m ajuraväleillä ?Niinhän se on kun ”mitään ei taas tiedetä”.
Se pitää paikkansa.Puuki 24.10.2016, 12:26Olen samaa mieltä ed. kirjoittajan kanssa. Nykyisin kun oikeat talvikelit usein puuttuu, ja harvennuksia on rästissäkin yhä enemmän,tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota hakkuujäljen laatuun ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin.
Viitteitä sitä on osin jo olemassakin, esim.kun Suomeenkin on alettu tänä vuonna tuoda ruotsalaisia harvennuksille kehitettyjä ajokoneita. 9 tonnin kone joka kääntyy runko-ohjauksella
pienessä tilassa sopii harvennuksille paljon paremmin, kuin jokin 25 t. päätehakkuille tarkoitettu härpäke.Puuki 24.10.2016, 08:26Kuivahko kangas, kuiva kangas jne. ovat kasvupaikkatyyppejä,
jotka on yksinkertaistettu metsätyypeistä, joita on paljon enemmän kuin kasvupaikkatyyppejä.
Kasvupaikkatyyppejä käytetään mm. maaperän metsän kasvukyvyn arvioissa. Toinen kasvukyvyn ”arviointiapuväline” on pituusbonitointi.Puuki 23.10.2016, 07:37”Kokemusta kuusesta kuivahkolla kankaalla taitaa olla aika vähän ensiharvennuksen jäljiltä, koska 80-luvulla mäntyä laitettiin innokkaasti MT-pohjallekin.”
Pääasiassa 70-luvun muotia oli se männyn istutus into.
Kuivahkojen kankaiden luontaisesti ”vahingossa”syntyneitä kuusikoita on toki olemassa.KT:n mainitsemia vanhempia kuusikoita liian karuille kasvupaikoille syntyi aikoinaan paljon ainakin tervanpolton seurauksena. Myöhemmin kun on hakattu mä- tukkipuuta
ns. ylimetsän, on kuuset saattaneet jäädä kokonaan pystyyn.Puuki 22.10.2016, 15:59^ Eipä se sitä tarkoita että ohituksia tulisi liian tiukoissa paikoissa
tehtyä tai sakkonopeuksia ajettua. Helpottaa vain joustavaa
liikkumista.
Paljon hankalampaa on alitehoisella autolla, joilla niilläkin olen joskus nuoruudessa ajanut, ohittaa hitaasti kulkevia ajoneuvoja.Puuki 22.10.2016, 12:46” Yle: ”Luonnonsuojelijat toivovat, että Vapolta vapautuvat maat voisivat päätyä luonnonsuojelualueiksi. Vapo voisi antaa käytetyt alueensa suoraan koskeikoiksi tai myydä ne valtiolle luonnonsuojelualuiksi, ehdotetaan Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiristä.”
Tuossa on tosiaan hyvä idea perustaa luonnonsuojelualueita
ainakin osasta entisiä turvesoita. Ja koska luonnosuojelujärjestöillä näytti aik. kommentin (Gla) perusteella olevan rahoituskin jo kunnossa, niin mikä ettei. Ostakaa pois vain.Muuten, parhaat suot kannattaa ilman muuta istuttaa koivulle ; Koivun kasvu sitoo jo ensimmäisen 16 vuoden ajalla saman verran hiilidioksidia kuin luonnontilainen suo 160 – 270 vuoden aikana. Kaikista soista ei kannata tehdä kosteikkoja,
vaikka nekin on hyödyllisiä luonnon monimuotoisuuden lisääjinä.Puuki 22.10.2016, 11:02” 10,2 kg/hv, eikä koskaan ole 300 tkm aikana tullut sellaista oloa, etteikö vähempikin riittäisi ”.
Kyllä tuo on yli sen ratkaisevan rajan, joten kannattaisi ehkä harkita vaihtoa :).
Ei vaan, omista tarpeista ja tottumuksesta se tietysti kiinni on,
mikä sopii parhaiten kenellekin.
Omassa autossa on alle 8 kg /hv . Hyvää kiihtyvyyttä tarvitsee
joskus ohitustilanteissa, mutta ei siitä juuri muuta etua ole.