Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Glyfosaatin osalta oli sentään aihettakin ainakin maatalouden käytön osalta E-ja K-Euroopassa, mutta tämä metsän kohtelu
päästölähteenä ja hiilen polton päästörajojen moninkertaisuus
puuperäisiin nähden on pelkkää omia etuja puolustavaa
politiikkaa, jossa faktat on jätetty huomiotta.(taisin muistaa toisessa ketjussa sen hiilivoimaloiden päästörajan väärin , kun kirjoitin sen muuttuvan 400 mg:sta 300 mg:aan, kai se olikin vain tuo 360 mg:aa)
^
Vai olisiko se ollut puuta myydyiltä hehtaareilta muutamia satoja euroja ?
”… Mänty -ja koivukuitupuulla useita kymmeniä prosentteja, kuusikuidulla ei juuri vaikutusta. ”Ei siitä tule 2,5 mrd / 8 vuotta mitenkään, mutta eihän se sitä
kartellin olemassa oloa ja vaikutusta pois sulje.Koneen pintapaine riippuu tietysti koneen painosta ja sen alla olevasta rengastuksesta ja teloista.
Ison ajokoneen pintapaine on yleensä samaa luokkaa kuin maataloustraktorin teli-metsäperäkärryineen.Eh:n 20 m ajouravälillä 4 m ajourat aiheuttaa keskimäärin 8 % kasvutappion seuraavaan harvennukseen mennessä.
4 metrin tavoiteleveys ei ole käytännössä se leveys mistä
uran vaikutus lasketaan. Ulkoleveys on vähän suurempi.
Kun ulkoleveydestä vähennetään jäävän puuston keskimääräinen etäisyys toisistaan, saadaan leveys joka
jää kasvualueen ulkopuolelle metsän kasvun kannalta katsottuna.
Jos hakkuutähteet varsinkin kuusikoissa kasataan kaikki ajourille, kasvulisäys vaikuttaa vain pienelle alueelle ja
keskialueiden kasvu heikkenee.
Samaan suuntaan vaikuttaa jos/kun motolla puidaan ajouran lähistöt harvemmiksi kuin urien keskiosat.
Melkoinen tuottotappio voi syntyä siitäkin, kun leveiltä ajourilta
hakataan ne puut, joista olisi kasvanut tukkipuita seur. harvennukseen mennessä.
Mutta silti tietenkin on parempi metsän kehityksen kannalta että ensiharvennukset tehdään jollakin tavalla kuin että ne jätettäisiin tekemättä.Niin onkin jos joku vain ostaisi sen.
Eihän niitä juuri tarvitsisikaan, jos myyjät olisi kaikki metsänsä tuntevia ja niistä ymmärtäviä, mutta entä jos myytyyn metsään
menisi ensi kerran firman korjuutyönjohtaja ja vastassa olis vaikka 5 ha pajukkoa ?Tunnetusti ”hitaasti kiiruhtavalla autolla” ajavaa ohitellaan jatkuvasti, vaikka ajaisi rajoituksien mukaan max.nopeuksilla.
On omakohtaista kokemustakin siitä vuosien aikana kertynyt.
Kyllästyin siihen ja hankin auton, jolla voi vaivattomammin
myös ohittaa edellä hitaammin ajavan kulkineen.
Ei se mitään kehumista ole , totean vain tosiasian ;
riittävän tehokas auto vähentää ohitustapahtumia ja tekee
omista ohituksista vaivattomampia.Itseasiassa lannoituksen sisäinen korko olisi tuossa tapauksessa yli 40 %.joten ei ole oikein mahdollista suomenniemellä .
Parhaat tuotot E-Suomessa saattaa olla 20 %;n luokkaa.
Parhaiten kasvavia kohteitahan ei suositella edes lannoitettaviksi. Niissä ei enää saavuteta lannoituksella tarpeeksi lisäkasvua.Sahatavaraksi ja rakennuspuuksi tiiveintä ja parasta laatua syntyy, jos männyn vuosilustot on ~ 1,6 mm paksuja.
Ei kovin paljon sitä paksumpia eikä ohuempiakaan.Lannoittamalla ei parasta laatua tule, mutta kun laatuhinnoittelu on useimmiten tuntematon käsite suurimmalla osalla ostajista ainakin toistaiseksi, niin saahan sillä arvokasvua aikaan sopivilla kohteilla nopeastikin.
” Mielestäni, jos lusto on kolmisen milliä ja lannoittamalla se pompsahtaa neljään milliin, on se tukkikokoisessa metsässä hyvä tulos ja antaa nopeasti sijoituksen takaisin.”
Kyssäri : Mikä on 200 € lannoituskustannuksen tuotto 6 vuodessa ennen päätehakkuuta väljennetyssä männikössä,
jossa puiden keskikoko on 565 l ja runkoja 450 kpl /ha ?
Kasvulisäys Jätkän mainitsema 1 mm/vuosi .
Oletetaan että tukin hinta on 50 € ja kaikki kasvu lisää tukin kasvua.Lisäys lähtöarvoihin : puiden pituuskasvu on keskim. 30 cm/vuosi, lannoitetulla alueella 35 cm/vuosi . Kapeneminen
keskimääräistä.
Saa arvatakin.