Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa varmaan leimikko tehdä ympyrän muotoiseksi, niin
säästää taimikon aitaamiskuluissa yli 10 % neliskanttiseen verrattuna.Kaikkien taimikkojen aitaamisen sijasta olisi ehkä edullisempaa vaikka aidata hirvet alueellisiin reservaatteihin omiin karsinoihinsa, jos halutaan sekä kasvattaa puuta että hirviä.
Kokonaan hoitamaton *metsä tuottaa tavallisilla kiertoajoilla eniten puuta/ha, mutta siitä menee hukkaan n. 1/3 -osa.
Paksuoksaisissakin männiköissä saattaa olla pienehkö määrä
runkoja, jotka vielä kelpaa laatunsa puolesta lopulta tukkipuiksi, kun ne vain valitaan oikein ensiharvennuksilla tai mieluummin jo sitä ennen.Lisäys : *kun lähtökohtana on vakiintunut taimikko
Melko huonollakin odotettavalla tukkiprosentilla kannattaa jatkokasvattaa oksikkaaksi kasvanutta männikköäkin.
Hintaero/motti on kuitenkin esim. 50 /50 tilanteessa n. kolminkertainen verrattuna pelkkään kuitupuun myyntiin.
Pidentynyt kasvatusaika ei lisää ennenaikaisen kuitupuun
hakkuun edullisuutta tarpeeksi.Laatuharvennukseen tuo liittyy siten, että männikkö voi näyttää laadultaan ala-arvoiselta eh-vaiheessa, mutta jos tähteelle (kasvamaan) jää esim.10- 15 % alkuperäisestä runkoluvusta tukkiaihioksi sopivaa, niin metsää kannattaa yleensä jo jatkokasvattaa eikä uudistaa etuajassa.
Joskus vuosikymmeniä sitten jätin lehtomaisen kankaan osittain luontaisesti syntyneeseen kuusikkoon muutaman koivun kasvamaan etukasvuisena tarkoituksena ottaa ne myöhemmin polttopuiksi. Jäivät kuitenkin eh:een asti pystyyn.
Parin koivun ympärille oli kasvanut tiheä kuusikko, jonka
latvuskorkeus kasvoi tasaisesti 0.5 m :stä —> 7 m :iin
n. 15 m halkaisijaltaan olevassa ympyrässä, jossa koivu oli
keskipisteessä.Tuohan on mielenkiintoista, että tuhkan levitys on ollut
välillä kiellettyä.
Olisiko ollut apulantafirman tutkimuksessa todettu yllättävä luonnonhaitta kyseessä ?Kitkarenkailla ei tee juuri mitään pahimmilla jääkeleillä.
Painavampiin pakettiautoihin sopivat paremmin kuin
tavallisiin henkilöautoihin.^
Tuo on varmaan paikkakuntakohtaista. Täällä lähimmälle sahalle
pitää / saa toimittaa puuta ”ominnokkinensa” perille asti, ellei toimita mhy:n kautta.
Mutta kiireisiähän ne nykyajan ostomiehet on ainakin sesonkiaikoina. Ennen pinomitalla meni aikaa ja tupakkia,
nyt tuijotetaan pääasiassa vain näyttöruutua ja tulostetaan joskus mittauslistoja.Onhan niillä paikallisesti vaikutusta co2,ym-päästöjen vähennyksillä, mutta miten paljon vaikuttaa kokonaisuuteen, kun teollisuus on siirtynyt maihin, joissa päästövähennyksiä ei juuri tehdä ?
Se on ihan eri juttu, mutta maallikosta ainakin vaikuttaa lähinnä ”peiton yläpään jatkamiselta alapäästä otetulla palalla”.Tilanteen mukaan niitä etukasvuisia tietysti pitäisi poistaa.
Paras tilanne on jos on mahdollista rankapuuksi harventaa jo ennen ensiharvennuskokoa.Joillakin metsureillakin on tapana jättää esim. pitkä hieskoivu keskelle mäntyryhmää. Jos sitä koivua ei poisteta ennen ensiharvennusta, niin eihän niistä männyistä yleensä kunnon tukkipuita enää tule, tai ainakin kasvu hidastuu liiaksi.
Onko FSC- sertifioinnissa jonkinlainen anemaksu käytäntö,
kun sen vuosimaksut on satoja euroja, vaikka nykyaikana
sen sääntöjen noudattamisen voisi helposti tarkistaa ilmakuvista
ja tehdä vaikka otannalla maastotarkastukset ?Ynnäilin tuossa ja huomasin, että meikäläisen metsä jo täyttää
FCS vaatimukset. Voin siis vakuuttaa ostajillekin sen ja liimata
vaikka jonkin ”luonnonmukaisesti tuotettua” -tarran pinojen päihin. Saa käydä tarkastamassakin, mutta en maksa siitä kuin
kohtuuliseksi arvioimani summan.
Sertifiointi on käytännössä kunnossa, leima vain puuttuu.
Pitää olla neuvotteluvara tuossakin, muuten ei tule mitään.