Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Noista kameroista ei ole mitään hyötyä jatkossakaan niin kauan kun ne eivät poista niitä risuja jotka joutuvat kouran sisään ja haittaavat siten puun pituuden ja paksuuden määrittämistä.”
Voisi niistä olla hyötyä enakkoraivauskulujen pienentämisessä. Pelkkä puiden tyvien raivaus (missä se on tarpeellista), on halvempaa kuin norm. ennakkoraivaus. Samalla lisääntyisi e-raivatut pinta-alat, kun ha-hinta pysyy kohtuullisena.
Ennakkoraivaus voi tulla eteen vaikka taimikonhoidot olisikin tehty ajallaan. Kasvut/maapohjat ja harvennushakkuun ajankohdat kun vaihtelee laidasta laitaan . Esim. eh-kuviolla voi olla reheviä kohtia, joiden vesakon kasvu on aivan eri luokkaa, kuin karumpien kohtien kasvu.
Hirvieläinten aiheuttamiin metsänkasvatuksen tappioihin on tietysti olemassa useita eri tekijöitä, kuten tässäkin ketjussa on tullut ilmi.
Ruokamaiden runsastuminen ennen hirvikannan nousua on yksi selvästi havaittavissa oleva asia. 90-luvun alkupuolella loppunut ns.veroleimikkojen myynti aiheutti yhden piikin kannan nousussa. Vuonna 93 oli vielä erittäin hyvä siemenvuosi, joka lisäsi luonnontaimien syntymistä tuoreille hakkuualoille. Siitä n. 7-10 vuotta taisi olla hirviä todella paljon metsissä. Myös sen jälkeen on ollut yksi vilkkaamman puunmyynnin aikajakso. Samalla myös yleistynyt kantojen nosto lisäsi vesakkojen määrää.
Oma osuutensa on siis metsänmyyjilläkin tässä hirvivahinkojen synnyssä, mutta myös metsänomistuksen muuttuminen ja kantohintojen jatkuva laskeminen on vielä lisännyt vesakoitumista vähentämällä ymmärrettävästi kiinnostusta taimikkojen hoitoon.
Hirvilupien määrää ei ole kaiketi osattu sovittaa oikein kannanvaihtelujen mukaan, jotka ainakin luulisi olleen asioista päättävien tahojen tiedossa.
Kaatolupien myöntämisen muuttuminen ”kitsaammaksi” on sitten viimeistään johtanut nykyiseen tilanteeseen metsienkin osalta.
Tyveyksistä sahatuista laudoista ja lankuista olen tehnyt pienen rantasaunan, koivupahkasta pari pöytää ja linnunpönttöjä tyvilumpeista.
Jos ennakkoraivaus on välttämätön, niin sen kuluja voi vähentää raivaamalla vain pahimmat kohdat näkymäraivauksella. Nykyaikana olisi myös mahdollista vaikka käyttää langatonta laajakuvakameraa moton puomin päässä. Raivaustarve vähenisi tai poistuisi kokonaan hankalammiltakin kohteilta. Kamerasysteemi kustantaisi muutaman hehtaarin ennekkoraivauskulun verran, nopeuttaisi hakkuuta ja helpottaisi puuvalintaa. (Siinä olisi vinkki risukkojen kanssa tuskailemaan joutuville motoyrittäjille ).
Ne erirakenteiset kohteetkin lisääntyy tulevaisuudessa, kun varsinkin metsäsijoittajarahastot suosii halpaa(?) metsänhoitoa. Eipä kyllä moni muukaan mo ole kovin innokas maksamaan puun hinnan romahdettua kalliita e-raivaus kuluja, vaikka tulevan puuston kannalta se olisikin kannatettavaa.
”Tänä syksynä on ollut havaittavissa varsin yllättäviä tilanteita hirvikannan paikallisessa kehityksessä . Alueelle on ilmaantunut paikoin runsasti yksilöitä , joita ei ole aiemmin tavattu .”
Karhut, ahmat ja sudet varsinkin ajaa hirviä liikkeelle ja hajallleen.
Onko alueellenne tullut susia ? Ei pysy kannan rakenne tasapainoisena silloin.Nythän käytetään muutamia miljoonia peurojen siirtoihin Etelä-Pohjanmaalle ja Pirkanmaallekin, jotta eivät kuolisi sukupuuttoon
Kainuussa, jossa niiden määrä on puolittunut 2000-luvun lukemista.Ravinteiden lisäksi hakkuutähteet vaikuttaa maaperän ominaisuuksiin,orgaanisen aineen määrään. Niiden keruu
saattaa aiheuttaa maan tiivistymistä.
Eniten muitakin haittoja aiheuttaa kantojen poisto.Mutta ainakin osalla kuusikoista voi olla aiheellista
poistaa enin osa risuista uudistamisen helpottamiseksi.Hakkuutähteiden oston väheneminen onkin maanhoidon ja
metsäkasvatuksen kannalta hyvä asia.
Ainakin vielä 80-ja 90-luvun Tapion oppaissakin kerrottiin hyvin
kuinka liiallinen risujen kerääminen heikentää seuraavan puusukupolven kasvuolosuhteita.Energiapuuksi parhaiten sopii kokopuurangat ja sahauksen sivutuotteet.
Lobbaukseen kuuluu tod.näk. myös energiapuun huonon hiilitaseen korostaminen. Juuri oli yle:n radio-ohjelma, jossa
kerrottiin kuinka puuta joutuu kasvattamaan 60 -80 vuotta jotta energiapuun hiili kiertäisi takaisin ilmasta kiinteäään muotoon puuhun.Ei ollut asiantuntija kyllä ihan kartalla. On niitä nopea -kasvuisiakin puita olemassa, joita voisi käyttää alueilla,
jotka sopii parhaiten hiilensidontaan, jos se kerran on se pääasiallinen ongelma tällä hetkellä.
Eikä kotimaisten pihkapuiden kasvukaan vähäistä ole; 20 – 45
vuoden iässä parhaimmillaan.Metsäteollisuus saattaa ”k..ea omiin muroihinsa”, kun tavoitteena tuntuu olevan jatkuvasti halpeneva kuitupuu jo vuosikymmenien ajan.
Kuitupuun (inflaatiokorjattu) hinta on nyt esim. päätehakkuilla n. 1 /2 -osa 90-luvun alun hinnoista ja n. 32 % alle (kuusikuidulla) 2000-luvun alkuvuosien hinnoista.
”Hintayhtälössä” pitää ottaa huomioon se, että metsänhoidon kulut on nousseet samaan aikaan enemmän kuin mitä inflaatio on yleisesti nimellishintoja nostanut .
Riittääkö paukkuja metsän-ja teiden hoitoihin jatkossa ?”Hintataso on vakaa” -kuten eräässä aiemmassa kommentissa olikin jo puhetta :).
Voi olla että tuo ed.puun ja fossiilisten polttoaineiden hiilipäästösuhde (puulla enemmän kuin fosiilisilla) ei pidä paikkaansa.
Jos muistan oikein, niin kiintokuutio puuta sisältää energiaa
saman määrän kuin n. 170 l d-öljyä. (tai saattoi olla pinokuutio).Esim. 15000 km vuosiajolla 8l /100 km keskikulutuksella auto tuottaa vähän alle 3 t hiilidioksidia.
Eli 1200 l polttoainetta tuottaa n. 3 t hiilidioksidia.
Puun energiasisältö olisi sama n. 7 k-m³ määrällä. Hyötysuhde puulla heikompi, mutta kun otetaan myös puusta saatava lämpöenergia huomioon, kohoaa hyötysuhde n. 90 %:iin. (lämpö voidaan ottaa talteen biodieselin valm.prosessissa).
7 k-m³ puuta sitoo hiiltä käyttöpuuhun n. puolet painostaan
ja saman verran jää maahan juuristoon ja kantoon + karikkeisiin. Hiiltä kertyy siten yhteensä n. 2950 kg, josta
puolet menisi energiakäytössä ilmoille 7 k-m³ hyötykäytössä.
Siis päästöt olisi alle 1,5 t ; osa biodieselistä ja osa lämpöenergiasta. Jos otetaan puun öljyä heikompi hyötysuhde huomioon, niin saadun energiamäärän co2 päästöt puulla olisi siten 1,67 t .Eli puulla lähes puolet pienemmät hiilidioksidipäästöt ja vielä maahan jää osa hiilestä sitoutuneena (juurikarikkeen hiili) maahan + bonuksena; käytetyn puun tilalle kasvaa uutta koko ajan.
Mistä johtuu nelivetoisen parempi pito esim. liikennevaloista
lähtiessä, jos/kun se lähtee paremmin liikkeelle kuin kaksivetoinen?
Renkaiden pidon paraneminen liittyy kitkan lisääntymiseen.
Kiihdytettäessä auton painopiste siirtyy taaksepäin ja nelivedolla
takapyörien pito paranee.Jos nelivedossa ei ole napalukkoja, niin ei aina toimi kunnolla
liukkailla paikoilla. Harvoissa citymaastureissa taitaa olla oikea
toimiva neliveto.