Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kuormainvaakamittaus on nopeaa ja edullista. Muuntokertoimet painosta kuutioiksi voi joskus aiheuttaa pientä ”heiluntaa” lopputuloksissa, mutta luultavasti poikkeamat jää vähäisiksi. Tosin Kainuun alueelle kerroin on alunperin saatu Kemiin toimitettujen kuitupuiden mittausten perusteella eikä suurempi puuntiheys ole tullut välttämättä ainakaan kokonaan huomioiduksi. Lapin puuhan on kevyempää kuin Kainuun puu.
Onko Jovainilla mahdollisesti olemassa tilastoja kotimaisen puun tehdashinnasta? Hintoja vertailemalla saatu oma käsitys on, että puunhankinnan henkilökulut on muutama euro/ motti. Korjuu-ja kuljetuskulujen vaihteluvälit on tietysti suuria, mutta nekin on kilpailutettu hyvin.
Halpaa venäläinen puu verrattuna kotimaiseen ei ole ollut ennen eikä se ole sitä varmaan tulevaisuudessakaan. Ruplan kurssin heikentyminen on luultavsti hieman laskenut hintoja siellä, mutta sekin on varmaan väliaikaista.
Olen ymmärtänyt sen niin, että ongelmana Suomen kohdalla olisi hiilensidontatason määrittelyssä vertailuvuoden valinta. Vertailuvuodeksi kun on jokin instanssi (?) valinnut v:n 2009, jolloin hakkuut oli pienimmillään täällä.
Sitä vuotta suurempi vuosittainen hakkuupoistuma siis vähentäisi metsien hiilivarastoa erotuksen verran ja sillä ”opilla” hiilinielusta tuleekin päästölähde. Todellisuudessahan tuo ei pidä paikkaansa, koska kasvu on edelleen poistumaa suurempi reippaasti nykyistäkin suuremmilla hakkuumäärillä.
”Hinnat ovat sattumaosteskelijalle varmaan ehkä sitten hiukan kepoiset mutta sopimusjäsenelle eivät.”
En ole ostanut puuta kuin kerran yhden koivuleimikon polttopuun tekoa varten. Muuten olen ollut vain myyntipuolella. Vuosikymmeniä oltiin Metsäliitonkin jäseninä (yhtymä), mutta ei tarjoukset kovin hääppöisiä olleet.
Suhteellisen riskitön korko, mutta ei pärjää saman riskitason rahaston koroille, joten pelkästään taloudellisen kannattavuuden vuoksi ei kannata halvemmalla myydä. Alkuaikojen M-L:n osuustoiminnallinen ideahan on jo lakannut olemasta aikoja sitten.
Korko on melko hyvä, puun hinnat melko heikot. Siinä ottavat suurimman osan korkokuluista takasin.
Yleensä huonoimman tarjouksen on saanut ko. firmalta, tosin ainakin aiemmin ostivat myös sorvikuusta lyhyillä mitoilla.
En ole tänä syksynä myynyt hankintapuita, mutta kun käytiin pystyleimikkoja katsomassa tarjouksen tekoa varten, oli myös puhetta että kelpaisi hankintanakin.
Tietysti kauppa pitää olla sovittu ennen hankintapuiden tekoa .
Ainakin S-E ostaa mielellään koivukuitua. Lisänneet koivusellun tekoa viime vuodesta ja aikovat lisätä edelleen. Kelpaa myös hankintana.
Puutavaralajien tulevasta menekistä tai hinnasta on vaikea sanoa mitään varmaa esim.seuraavien 10- 30 vuoden päähän. Joten yleensä kannattaa suosia niitä luontaisesti sopivimpia puulajeja ja varsinkin nykyisin lisääntyvien luonnontuhojen takia sekametsärakennetta mahdollisuuksien mukaan.
”Sinun kannattaakin sitten alkaa renkaidenvaihtajaksi. Saattaa rengasliikkeen maksama palkka olla jopa 15 € tunnilta ja siitä pois verot.”
Sehän olisi tuokin jo parempi palkka, kuin keskimääräiseltä eh:lta jäävä palkka hankintahakkaajalle. Tulosta kun pitää vähentää menotkin sahan ja traktori-peräkärry yhdistelmän osalta. N. 6 m³/ 8 h teko ja ajo on realistinen päivän homma. Lopputulemana palkka jäisi nykyisellä 27 € kuutiohinnalla alle 14 € /h ennen veroja.
(Se yhden yrittäjän rengasliike maksaa itselleen varmaan enemmän palkkaa kuin 15 €/h. Silti en kadehdi yrittäjän hommaa, koska menojakin on paljon. Sen tiedän kun olen itsekin yrittäjänä ollut.)
Kannattavuus on suhteellista. Kun työn osuuden saa verottomana hankintapuusta, niin jotain kannatusta on hommalla. Jos vertaa nykyhintatasoon niin kannattavuus voi olla kyseenalaista. Esim. kun auton renkaanvaihdosta saa 10 min. työstä pulittaa 30 €. Sen voi sanoa olevan kannattavaa bisnestä ; tuntihinta 180 € .
Kyllä ne hiilinielut /-lähteet pitää olla laskennallisestikin perusteltavissa, jotta ei mennä siihen, että enemmistö vain päättää itselleen sopivat raamit, joissa toimitaan sen mukaan mikä on itselle sopivinta. Sehän oli jo nähtävissä, kun hiilen käyttö sai puuta paljon suuremman päästörajan. Jos jokin ”vaihtoehtoinen laskentatapa” on lähempänä oikeaa tilannetta, sen käyttö olisi tarpeen, jotta uskottavuus säilyisi koko hommalla.
Lähi -Idän suuret päästöt liittynee öljyntuotantoon. Sama tilanne USA:n kohdalla.
Puun käytön lisääminen rakentamisessa on hyvä keino hiilensitomisen lisäämisessä. Jossain oli artikkeli ko. asiasta ja sen mukaan puun käytön lisääminen talonrakennuksessa 10 % :sta 11 % :iin riittäisi kattamaan 25 % lisääntyneestä hiilensidonnan tarpeesta.