Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Estäähän se hyvin metsänhoitotöiden tekemistä, kun kemeran hakuohjeet muuttuu kesken kaiken.
Jäi muutama hehtaari syksyllä tekemättä kemera hyväksyttyjä kohteita, koska ohjeiden mukaan saattoi jatkoaikaa hakea vuoden loppuun päättyvälle hankkeelle eikä saman hankkeen kohteilta voi tehdä kuin yhden tot.ilmoituksen.
Parasta olisi jos kemera lopetettaisiin ja tilalle tulisi vaikka 2-kertainen verovähennysoikeus tehdystä taimikonhoidosta ja energiapuuhakkuusta. Auttaisi sekin energiapuun osalta, jos ulkomaiselle hakkeelle ei maksettaisi enää tukea ollenkaan. Uusiutuvan energian suosiminen olisi kai tarkoitus parantaa juuri kotimaisen uusiutuvan kilpailukykyä, jotta sillä olisi toivottava vaikutus myös talouselämään.
Ei vaikuta ellei niiden pienempien koneketjujen käyttö tule tarpeelliseksi kysynnän takia. Jos tarpeeksi paljon alkaisi olla myyjiä, jotka ei suostu hakkuuttamaan metsiään pelkästään isoilla koneilla, niin kysyntä lisäisi tarjontaakin.
Pienten puiden hakkuutaksat on kuitenkin sen verran korkeat, että kyllä pienemmän kokonaisinvestoinnin ketjutkin pystyisi niitä kannattavasti korjaamaan.
Vaikka pientä lisäkorvausta kannattaisi mo:enkin maksaa hyvästä hakkuujäljestä. Kunhan tekee itselleen selväksi sen, kuinka hyvä hakkuujälki vaikuttaa tulevaisuuden metsään. Jos 2.harvennuksen od.oleva tulo olisi 15 vuoden päästä 400-600 € /ha parempi, voisi luulla että moni sijoittaisi sen saantiin mielellään vaikka muutaman kympin lisää jo ensiharvennusvaiheessa.
No, voi olla että sama kone ne hakkaa. Siihen ei voi paljoa vaikuttaa, jos sopivampaa koneketjua ei ole saatavilla.
Mutta markkinarakoa niille pienillekin koneille on olemassa Suomessakin nykyisen ilmaston ja metsien rakenteen perusteella.
Etua olisi metsänomistajille sen eh:n jälkeen tulevan hakkuun paremman tuoton muodossa. Parhaaseen arvokasvuun tulevien puiden hakkuu liian aikaisin on aina kallista metsänhoitoa.
On niitä tekemättömiä ensiharvennuksiakin paljon. Liki miljoona hehtaaria rästissä. Toisilla alueilla enemmän kuin toisilla. Suurempien alojen ensiharvennuksiin sopii tietysti parhaiten.
Kohtapuoliin alkaa tulla ensiharvennusikään myös ns. veroleimikkoina hakatut päätehakkuut, joita on runsaasti.
Syksyllä tein yhdelle tilalle pari leimikkoa, joissa oli ensiharvennusta yhteensä yli 20 ha ja päätehakkuuta 2,5 ha. Harvennuskertymä on suurempi kuin päätehakkuiden ja eri aikaan ne hakataan, luultavasti erikokoisilla koneillakin.
Onhan niitä kevyempiäkin pehmeille maille sopivia koneita olemassa. Maastullin liitteessä oli 4500 kg telakone , jonka pystyy vaihtamaan motosta ajokoneeksi nopeasti. Pintapaine täyden kuorman kanssa alle 250 g / cm².
Kun kone maksaa n. 1/3 norm.moton hinnasta, niin ei sen hakkuunopeuden /tuotoksen tarvitse ollakaan samaa tasoa kuin isojen koneiden.
Jos ajouran leveys jää 5 /5,5 m sijasta 2,5/ 3 m :iin , niin kyllä se ensiharvennuksilla E- ja Väli-Suomen leimikoilla lisää kasvupinta-alaa ja tuottoa huomattavasti.
Mitä kustantaa Harjavallassa MG:llä esim. mätästys/ha ?
Mhy:illä on alueellisia eroja, mutta suunnilleen samat hinnat on ainakin täällä päin yhtiöiden palveluissa kuin MHY:kin.
Tienkorjauksiin osallistuminen on järkevää toimintaa metsäyhtiöiltä. Painavat kuormathan ne tiet särkeekin eikä tiensärkijät saa yhtä hyvin seuraavia kauppoja tehtyä, jos eivät osallistuisi tienkorjauksiin mitenkään. Puun halpojen hintojen takia ei muutaman satasen tai tonninkaan murskekuormat ei ole mikään merkittävä kustannuserä.
” Veroja autoilu kyllä tuottaa, mutta tanskalaistutkimuksen mukaan kovin vähän yhteiskunnalle siitä hyötyä kertyy. ”
Miten jokin tanskalainen tutkimus liittyy suomalaiseen autoverotukseen ?
Suomessa kerätään autoilusta veroja miljardeja vuodessa ja siitä summasta vain murto-osa käytetään tiestön kunnossapitoon.
Ajoneuvovero on rahankeräysautomaatti, joka on kytketty hiilipäästöihin melko erikoisin perustein. Jos päästömäärät verotettaisiin oikein, niin niiden pitäisi perustua ajettuihin kilometreihin ja päästöoikeuksien hinta olla realistisempi.
Jokin 120 g /km päästö/auto ei ole käytännössä juuri sen parempi ilmastonsuojelun kannalta kuin vähän enemmän hiilidioksidia päästäväkään.
Muutenkin koko päästömittaus on enemmän mielikuviin kuin todellisisn päästöihin perustuvaa. Autojen päästöthän pieneni reippaasti juuri silloin kun niiden perusteella autojen verot nousi eikä mittauksia tehdä enää lähelläkään normaaliajon olosuhteita. Puhumattakaan niistä päästömittausasetuksista mittaustilanteissa , joita jotkut autonvalmistajat huonolla menestyksellä alkoi käyttää.
Jos haluaa välttämättä pitää ne päästöt minimissä, niin silloin pitää ajaa polkupyrällä tai kävellä. Sähköautotkin saastuttaa valmistusvaiheessa ja akkujen uusinnan vuoksi. Hiilidioksidihan sitäpaitsi lisää myös kasvien kasvunopeutta eikä ole edes pahin kasvihuoneilmiötä lisäävä kaasukaan. Metaanikin taitaa olla 20 kertaa haitallisempaa.
Jonkinlainen hinnan inflaatiokorjaus saisi tietysti puuta enemmän liikkeelle, jos siis olisi oikeasti tarve saada puuta enemmän kuin tällä hetkellä menee kaupaksi.
Onhan se inflaatio, nykyajan hitaasta vaikutuksestaan huolimatta, ehtinyt n.20 vuoden aikanakin muuttaa rahan ostovoimaa n. 1/3-osan heikommaksi. Ja puun nimellinen ostohinta on laskenut, kun sen olisi pitänyt päinvastoin nousta.
Auton pitkä takuuaika ei välttämättä ole sen parempi kuin lyhyempikään. Virhevastuu jatkuu takuuajan jälkeenkin eikä pitkiin takuuaikoihin luottaneiden lukuisat kertomukset esim. nettipalstoilla tue sitä, että takuu aina vastaisi tarkoitustaan.
Jos auton hiilidioksidipäästöt aiheuttaa yletöntä syyllistämistarvetta tai syyllisyyttä, kannattaa verrata niitä päästöjä oikeasti isoja päästöjä aiheuttaviin laitteisiin. Siinä ei ole kysymys poistaa vastuuta omista ”tupruttelu”valinnoista vaan asioiden asettamisesta oikeampiin mittasuhteisiin.
Auton hiilipäästöistä maksetaan suhteettoman suurta ”sakkomaksua” ja jos se ei vielä riitä, niin voi vaikka istuttaa muutaman kymmentä päästönkeräyspuuta ja antaa kasvaa niiden niin kauan, että auton aiheuttamat hiilipäästöt on sitoutuneet puiden kasvuun.