Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Metsänhoito ja -kasvatus on monelle yhä enemmän hyvä harrastus kuin hyvä tulonlähde.
N. 10 € /kuutio ja allekin pystyhinta on tavallinen ensiharvennuksilla.
Hinta on sen verran pieni nykyaikana, että ei kestä vertailua juuri mihinkään kun kasvatus kuitenkin vaatii kymmeneniä vuosia. Voi olla tietysti että joskus tulee jopa hinnan nousuakin pitkään jatkuneen laskevan h-käyrän sijasta. Onhan sitä tapahtunut joskus ennenkin ;keskimäärin 17 vuoden välein alkaen koreansuhdanteesta -50 luvulla.
Muualta saa paremman tuoton rahalle, jos sitä sattuu ylimääräistä olemaan sijoituksia varten. Mutta metsänhoitoa pitäisi sitäkin arvostaa varsinkin ostopuolen sen verran, että ei hyytyisi kokonaan kannattamattomuuden takia.
Puulle on tulollaan monenlaista uutta käyttöä ja pieni osa sen arvonnoususta pitää riittää alkutuotannollekin, jotta pyörät pyörisi jatkossakin vaikka ei olekaan juuri enää muotia ajatella tuloksia kuin neljännesvuosittain.
UPM:n lehdykäisessä vasta kehuttiin kuinka viim. 1/4 -Q:lla voitto oli kohonnut peräti 31 %. Hyvä tietysti että homma kannattaa, mutta se muu mainostettu vastuullisuus ja puunmyyjien kuuntelu herkällä korvalla yms. vaikuttaa enempi vain pelkältä myyntipuheelta .
”Kyllä minä tuonkin opuksen olen lukenut. Ihan kohtalainen kirja, tosin silläkin on ikää jo kohta 12 vuotta. Aika monessa asiassa on menty noista päivistä eteenpäin.”
Toki monessakin asiassa. Mutta ei eh:n kohdalla ole muuttunut tilanne siitä 12 v:n takaisesta tilanteesta muuten kuin että ajourien leveydet on yleensä kasvamaan päin.
Visakallo ,
Jos saan suositella, niin kehottaisin tutustumaan uudempiin opuksiin ja tutkimuksiin. Metlan tutkijoiden kirjoittamat on hyviä. Esim. Tuottava Metsänkasvatus -05. Sieltä löytyy paremmin tutkittua tietoa.
Onhan siinä eroa kun liikutaan metsämaalla, mutta samat haittavaikutukset on silti mahdollisia, koska metsissä isot ajokoneet kuormattuina on painavampia kuin esim. noissa peltoja koskevissa tutkimuksissa olleet isot telakoneet (15 t , pienet telakoneet 4,5 t). Mahdollinen metsämaan painumisongelma liittyy puun ajon ohella myös energiapuun keruuseen, jossa koneen painot on myös tavallista suurempia. Pelloilla ei ole yleensä juuristovaurioidenkaan vaaraa olemassa. Juuristovaurion syntymiseen ei välttämättä tarvita kuin yksi ajokerta 20 vuoden aikana väärään aikaan.
Voisit varmaan Visakallo kertoa lähteen aikaisempaan väitteeseesi tutkimustuloksista ensiharvennushakkuiden vaikutuksettomuudesta metsän kokonaiskasvuun, niin ei jää asia pelkän uskomuksen tai mielikuvan varaan.
Hatusta vedetty puuston hiilensidonta laskentamalli : Suomen hiilensidonta kasvun osalta jää pienemmäksi kuin metsän kasvusta poistuvan maan aiheuttama vähenemä sidontamäärässä.
Saksassa taas hyväksytään n. 13 kertaa suurempi puun kasvun hiilensidonta kuin Suomessa, vaikka vuosittainen puun kasvu ei ole juurikaan Suomen lukuja suurempi.
Höpöhöpö hommaa koko ympäristöpolitiikka tuolla tasolla kun on laskelmat.
”Kuusia kannattaa istuttaa tutkimusten mukaan OMT-pohjalla 1200 kpl/ha ja MT pohjalla 1800 kpl/ha.”
Oliko oma tutkimus kyseessä ?
Volvo Bm Timmerkalle -merkkinen 60-luvun ensimmäisiä ajokoneita ollut kokonaan entisöity vehje näytti olevan nettikoneessa myynnissä.
Ollut varmaan melkoinen edistysaskel puunkorjuussa aikoinaan, kun suuri osa puista ajettiin vielä hevosvetoisesti.
<div class=”comment__text”>
”Onko tämä nyt se aktiivinen luistonesto tai älykäs ajonhallinta?”
Älykäs tai tyhmä – pääasia että toimii.
</div>
”Jarruttamalla toimivat nelivedot ei ole kyllä oikein mistään kotoisin.”
Voi olla että ei toimi autoissa, mutta Wanha 35:nen Massikka toimii hyvin tiukassa paikassa kun painaa sutivan pyörän jarrua sopivasti.
Ensiharvennuksen ajourien vaikutuksesta puuston kehitykseen on tosiaan tehty tutkimuksiakin. Itse en ole nähnyt nimim. Visakallon mainitsemia tutkimustuloksia ettei ajourat vaikuttaisi kokonaispuuston kasvuun heikentävästi.
Päinvastoin; kun 4 m ajourien vaikutusta 20 m ajouravälein on tutkittu, on saatu selville että puuston kokonaiskasvu seuraavan 15 vuoden aikana vähenee keskimäärin 8 % . Tutkimus koskee hyvin kasvavia alueita E- ja väli-Suomen alueella. Reunapuiden parempi kasvu ei riitä kompensoimaan ajourien viemän kasvualan pienenemistä.
Varsinkin kuusella kasvutappiot voi olla vielä suurempia riippuen hakkuutavasta. Jos ja kuten usein tapahtuu, reunapuustot jää muuta puustoa harvemmiksi motohakkuulla ja kun latvusmassa kerätään ajourille, niin keskialueiden kasvu kärsii entistä enemmän suhteessa reuna-alueiden puihin.
Tuotokseen ajourien avaaminen vaikuttaa toisellakin tapaa kun eh:n ajouralta hakatut puut ei ehdi kasvaa nopeinta arvokasvun aikaansa tukkipuukokoon.
Jos ajourat onkin 5 m leveät, niin kasvutappion voi arvioida olevan vähintään 10 % kokonaiskasvusta.
Painavien koneiden haitoista /hyödyistä suhteessa kevyempiin on ollut puhetta. Siihen vois lisätä sen verran, että leveiden telojen aiheuttama pieni pinta-paine ei vielä yksistään estä maastovaurioita metsässä.
Maan tiivistymistä on tutkittu painavien telakoneiden ja keveiden telakoneiden jäljiltä peltomailla (Upsalan yliopiston tutkimus useissa Euroopan maissa). Niiden tutkim. mukaan pintamaiden tiivistyminen on samalla tasolla samojen pinta-paineiden alla, mutta pohjamaa tiivistyy paljon enemmän painavien koneiden alla eikä palaudu takaisin kuten pintamaa.
Sama lopputulos tulee helposti metsämaillakin, kun painavilla kuormilla ajetaan maastossa sulan maan aikaan.
Maan liiallisesta tiivistymisestä voi olla monenlaisia haittoja metsän kasvatuksessakin. Pintavesien valunta voi lisääntyä, maan huokoisuus vähenee ja juuristojen kasvu heikkenee. Joskus tiivistyminen johtaa maaperän soistumiseen. Juuristovauriot saattaa lisääntyä myös. Niiden vaikutukset tulee ilmi vasta vuosien kuluttua.