Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Oma näkemys on se, että jk on epävarmempi metsänkasvatustapa kuin millaisena sitä markkinoidaan. Uudistamiskuluissa säästäminen on sensijaan nykytilanteessa järkevää oikeissa kohteissa. Sitä voi tehdä muutenkin kuin jatkuvankasvatuksen menetelmillä. Kritiikkiä saanee esittää, ei se sitä tarkoita ettei ollenkaan hyväksy jonkun toisen valintoja, tavoitteitahan on erilaisia.
Voi olla hyvä, jos puun tarjonta vähän vähenee, mutta kannattaa silti miettiä näiden rahastojen vaikutuksia kokonaisuuteen. Suomessa toimivat ulkomaalaiset rahastot eivät maksa veroja juuri ollenkaan tänne. Melkoinen etu eikä ole oikeudenmukaistakaan pienmetsänomistajia kohtaan. Kerman kuorintaa.
Muutuvanopeuksinen vakionopeuden säädin pitää etäisyyden sopivana edellä ajavaan, mutta taaksepäin ei ole olemassa vastaavalla tavalla toimivaa laitetta.
Taisi ylinopeuksien sakotus muuttua entistä tiukemmaksi ihan hiljattain. Sakot rapsahtaa entistä pienemmästä nopeuden ylityksestä.
Hyvää uudessa metsälaissa on valinnanvapaus tilanteissa, joissa oikeasti on kyseessä maisema-/puistometsänhoito tai luontaisesti jk:een valmiiksi sopiva rämemännikkö. Myös kuitupuukokoisten metsien hakkuun salliminen on joissain tapauksissa järkevä muutos liian tiukkoihin uudistamisikärajoihin.
Mutta toisaalta kuitupuukauppaa se on sotkenut aika paljon pohjoisessa ja vähentää metsien arvon kehittymistä pidemmällä aikavälillä.
J-kasvatus ei ole niin helppo eikä edullinen tapa kuin jossain esitetään. Pikavoittojen saanti voi helposti ehtyä rahastoissakin, jotka sitä mainostavat mielellään uusia asiakkaita kalastellessaan.
Sehän on jo 1800-luvulla harrastettu metsänkasvatusmenetelmä, jonka onnistumisprosentti on ollut E-jaKeski-Euroopan pyökki-ja kuusimetsissä vain n. 40 % , vaikka pyökki olisi sopiva puulaji . Suomessa ei vain kasva muita varjopuulajeja kuin kuusi.
Metsärahastojen kulut aluksi ~ 4 % varainsiirtoveroineen(?) ja hallintokuluineen+ nostopalkkioineen -on melko riskialttiilta kuulostavaa.Ei markkinoijien vaan ostajien kannalta katsottuna tietenkin.
Kauppakirjaan kannattaa kirjata maininta hakkuutavan lisäksi jäävän puuston ppa:sta tai runkoluku. Osaahan ne motokuskit sen mitata helposti, jos on sovittu etukäteen.
”On mahtava energian antaja ja taas jaksaa.Mitähän aineita noissa neulasissa on.Mänty ei toimi samalla tavalla.”
Ei ole tietoa mitä kaikkia aineita neulaset sisltää, vaan nythän niistä ollaan kehittämässä lääkeaineita (metsäuutiset) ja kehittäjä palkittu stipendillä. Ja hyvä että tutkitaan, tosin lääkkeeksi kehittämisen lopputulos on yleensä lääkkeen patentointi ja hinnoittelu sitten tappiin patentin voimassa olon ajaksi.
Jo perimätietona puiden eri osia on käytetty ja käytetään lääkkeinäkin.
Toivottavasti eivät lääkefirmat kuitenkaan pääse tekemään omatoimista neulasten imeskelyä maksulliseksi tulevaisuudessa patenttioikeuksiinsa vetoamalla.
Myöhässä olevissa kohteissa on motokuskin ammattitaito tai -taidottomuus parhaiten nähtävissä. Eihän niistä aina saa kunnon metsää tekemälläkään ,mutta jos kelvollisia aihioita on vielä riittävästi jäljellä, niin hakkuun jäljestä näkee onko työn tekijällä ollut ”pelisilmää” jättää tarpeeksi ja sopivia puita pystyyn vai onko vain otettu pääasiassa parhaat päältä-tyylillä.
Haapakin uudistuu ja kasvaa hyvin vaikka hirviäkin on alueella. Pienehkö alue kasvaa pääpuulajina pelkkää haapaa ja muuallakin sekapuuna riittävästi.
Mutta ongelma on se että susia on joillakin alueilla liikaa ja jossain päin maata ei ollenkaan. Alkuperäisasukki metsäpeura uhkaa kuolla sukupuuttoon suojellun suden takia.
Jos mennään välillä otsikon aiheeseen liittyvään, niin Dodge Ram voisi olla käypänen metsäauto. Tai Chevrolet Silverado ehkä vielä parempi. Pickuppeja molemmat. Onko kellään kokemusta kys. autoista ?
Metsänhoidossa kannattaa keskittyä tukkipuun kasvatukseen. Kuitupuuta on tarjolla liian paljon , kun nyt Metsähallituskin hakkuuttaa 2. ja 3. kehitysluokan metsiä aukoiksi ja muutenkin vuosittaiset hakkuusäästöt on suuria.
Mm. Tapion sinänsä hyvät metsänkasvatusohjeet on laadittu lähinnä metsäteollisuuden tarpeita varten. Mutta kun puun hinta on jäänyt liiaksi jälkeen muusta hintakehityksestä, ei entisillä ”opeilla” välttämättä kannata metsiä kasvattaa.