Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Se esimerkkirahasto josta kerroin ei ole perinteinen asuntorahasto, mutta monenlaista saattaa tietysti tapahtua missä rahastossa tahansa eikä mikään nykytuotto ole tae tulevasta.
Muistaakseni jatkuvan kasvatuksen hakkuissa männiköt hakattaisiin n. 10 m²/ha ppa tiheyteen uudistamiskokoisessa metsässä, jotta uusia taimia voisi syntyä riittävästi. Tiedä sitten miten männyn taimet kasvaa ja vahvistuu tarpeeksi seur. hakkuuseen mennessä sillä systeemillä. Mäntyhän ei viihdy kovin hyvin alispuuna koskaan.
Uudistuskuluissa säästää jk:ssa , mutta toisaalta hakkaamattoman puuston arvolle pitää laskea pääomakulut seur. hakkuuseen asti.
Edullisimmat rahastot perii kuluja alle 1 %:n tuotosta. Yleensä ne on indeksirahastoja.
Mutta pankit markkinoi eniten tietysti itselleen kannattavimpia rahastoja.
Korkeahkot kulut rahastoissa on ihan ok , jos tuotot on samassa suhteessa. Mutta enimmäkseen niin ei ole.
Esim. erään suomalaisen asuntorahaston kulut menee siten , että vuosittaisen tuoton ylittäessä 6 % ylimenevästä osasta rahastonhoitajataho saa suurimman osan, vain osa jää rahaston arvoa kasvattamaan. 6 %:n tuotto maksetaan rahaston omistajille vuosittain ja lunastuspalkkio on 2 %.
Metsänkasvatuksella ei pääse samoihin tuottoihin, mutta ei liene tarpeenkaan, jos kulut vain pysyy kohtuudessa.
Tuosta autojen päästöasiasta pitää vielä lisätä sellainen juttu, että paperilla vähäpäästöiset pienitilavuuksiset turbomoottorit saattaa aiheuttaa käytännössä isoja päästöjä.
Kulutus nousee kovasti, kun alitehoisella moottorilla varustettua autoa kuormitetaan tavallista enemmän.
Dieselmoottoristen h-autojen valmistus hiipunee kohta kokonaan. Monissa suurissa kaupungeissa ei tulevaisuudessa saa ajaa dieselhenkilöautoilla.
Aasiaan voi mennä auton ostomielessä ja ostaa vaikka mersu, joita on tehty Kiinassakin jo yli miljoona kpl:tta. Volvojakin siellä tehdään, tosin eurooppaan myydyt mallit tehdään enimmäkseen Ruotsissa ja kaiketi osa vielä Belgiassakin. Vastaavasti aasialaisia autoja tehdään Euroopassa, mm. Nissania.
Mitä tulee aasialaisten autojen eurooppalaisia autoja parempaan laatutasoon, niin siitä voi olla montaa eri mieltä. Ainakaan katsastustilastojen mukaan esim. korealaiset ei ole kärkipäässä kestävyydessä.
Suurin osa entisistä laatumerkeistä tehdään nykyisin muualla kuin euroopassa. Useimmiten Kiinassa. Mm. Bosch-merkkiset laitteet.
Metsärahastoissa on vähän epäselvää sekin kuinka paljon on vuosittainen hallinnointimaksu, jos se ilmoitetaan vain arviona.
Niiden metsänhoitotyöt tehdään kokonaan vierastyövoimalla ja rahastoa osataan laskuttaa varmasti hinnaston yläpään mukaan.
Osa rahastoista jakaa vuosittain osan tuotoistaan. Metsärahastoissakin on varmaan siinä suhteessakin eroja.
Hyvähän se on kun jokainen saa itse päättää metsänhoitotapansa eikä kaikkea vain sanella joltain muulta taholta, mutta harsinnasta on sen verran paljon olemassa huonoja kokemuksia, että sitä ei kannata mainostaa ainakaan parhaana mahdollisena m-hoitotapana.
Karumpien maiden kuusettuminen heikkolaatuisena on se tod.näköisin lopputulema, jos harsintaa ei tehdä ottamalla huomioon luonnonolosuhteita sellaisina kuin ne suomalaisissa metsissä ovat.
Hyvä näkyvyys joka suuntaan, bensa moottori, maavaraa riittävästi, yms.
Range rover sport V8 täyttäisi hyvin metsämiehen kaikki tarpeet kulkemisen suhteen. Tehoakin vaatimattomat 550 hv. Esteenä voi olla hinta, 265 ooo €.
Ilmaston lämpenemiseen liittyvänä metsillä on useammanlaista vaikutusta, kuin vain hiilitaseeseen liittyvää. Toinen oli aiemminkin puheena ollut puuston lämpösäteilyn ”kerääminen”, jossa suositeltiin lehtipuita havupuita vähemmän keräävinä. Mutta uutta on se, erään emeritus professorin kertoma asia, että puista haihtuu aineita, jotka viilentävät ilmastoa.
Sähköautoissakin alkaa olla toimintasäde riittävän pitkä norm. ajeluun. Renaultin pikkuautossa luvataan 400 km (= 300 km) yhteen suuntaan.Kallis vielä, 33 000 € . Akun takia hinta niin yläkantissa, jotta olisi täällä pohjolassa kovinkaan realistinen vaihtoehto.
Koko hiilidioksiongelma autojen osalta olisi ratkaistavissa paikallisilla metaanikaasu laitoksilla ja kaasuautoilla. Karjan lannasta saataisiin metaania riittävästi vaikka kaikkiin suomalaisiin henkilöautoihin. Päästötöntä autoilua. Vaan ei varmaan toteudu ; siinä jäisi sähköauton markkinoijat toiseksi.
Suomessakin kannattaisi autoverotusta muuttaa asiakasystävällisempään suuntaan. Nyt kun autoteollisuuskin on jo tulossa merkittäväksi vientituotteeksi, vois olla aika muuttaa ainaisen lypsylehmän asemaa verokohtelussa. Verotulothan saattaisi nousta, jos tehtäisiin auton ostosta ja käytöstä edullisempaa täälläkin.