Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 13,611 - 13,620 (kaikkiaan 13,757)
  • Puuki

    Laatuhinnoittelu voitaisiin toteuttaa toimivasti siirtymällä sovellettuun runkohinnoitteluun , mutta se ei oikein sovi m-teollisuudelle.

    Osa pienemmistä sahoista tosin ostaa ja on ostanut tukkinsa jo vuosien ajan laadun mukaan hinnoiteltunakin. Hintaerot on vain liian pienet lopputuotteiden hintoihin nähden, jotta sillä olisi isompaa vaikutusta puun kasvatuksen muuttumiseen järkevämpään suuntaan. Pääosa puusta menee lisäksi kuitenkin yhdellä könttäkuutiometrihinnalla.

    Puuki

    Voi olla vaikea sanoa kunka paljon harsinnan kieltämisessä oli aikoinaan mukana nousevan selluteollisuuden tarpeet ja kuinka paljon  huoli kuusettuvista kuivista kankaista. Luultavasti molemmilla asioilla oli melko suuri vaikutus.

    Tukista saattaa tulla puute jahka uusi metsälaki saa vaikuttaa muutaman vuoden vähentämällä tukkipuukokoisten metsien määrää.

    Jos jk hakkuut onnistuttaisiin  tekemään aina talviolosuhteissa niin jotain toivoa niiden  positiivisestakin vaikutuksesta saattaa olla. Pohjoiseen se sopiikin paremmin kuin rospuuttoherkemmille seuduille E-ja Keski-Suomeen.

    Puuki

    Laatu vaikuttaa niin paljon lopputuotteiden arvoon, että teollisuuden tapa ostaa tukit yhdellä hinnalla on osin arvokkaimman tukkipuun hankkimista ryöstöhinnoilla, hyvälaatuisen tukkipuun kasvatusta ehkäisevää ja alan kehittymistä hidastavaa toimintaa.

    Puuki

    Puukerrostalojen rakennesuunnittelija (tai saattoi olla puurak.firman toimitusjohtaja)kertoi, että ainoa ongelma puurakentamisessa on puun oksat.

    Oksattoman ja pienoksaisen lujuusluokitellun sahatavaran arvostus saattaa hyvinkin nousta Suomessakin nykyisen puurakentamisen uuden tulemisen vaikutuksesta sille tasolle, että sillä on selvä vaikutus myös laadukkaan puun tuottajahintaan.  Vuosikymmenien ajan ei ole arvostettu hyvälaatuista puuta sille kuuluvalla tavalla, kuin vasta lopputuotteena.

    Kaikkea puusta tehtävää arvotavaraa kun ei voi eikä kannata tehdä sormijatketusta ja/tai liimapuusta. Mm. kantaviin rakenteisiin tulevan puutavaran pitää olla lujuusluokiteltua, ja sitä on parasta tehdä tasalaatuisesta puusta.

    Puuki

    Paperilla pyörittelen nummeroita avuksi päätöksiin, jos on tarpeen .                           Ei ole Motti-ohjelmaa edes käytössä.

    Puuki

    Menikö se niin että edellisen hallituksen tekemät leikkaukset on nykyisen talouskasvun alun ansiota ja nykyisen hallituksen leikkaukset on nykyisen hallituksen syytä ja vaikuttavat ehkä vasta seuraavan hallituksen aikaan ?

    Edellinen hallitus oli ainakin niin eripurainen, että suurimmaksi ansioksi tais jäädä yhden hyvän viran hommaaminen.

    Puuki

    Voi sitä noinkin laskea. Mutta harvennuksista on se lisä vaikutus, mahdollisten haittojen ohella, että pienilmasto paranee harvennetussa metsässä ja se lisää kasvuakin.

    Entä latvusten supistuminen jos harvennus jätetään tekemättä ? Paljonko se vähentää kasvua ?  Aika paljon , eri puulajeilla eri lailla, jos latvukset kutistuu liiaksi.

     

    Tuosta kuitupuun hinnasta : jos hakkuutat ensiharvennuskokoista metsää aukoksi, niin kuutiohinta ei ole sama kuin vanhan metsän kuitupuun kuutiohinta.

     

    Puuki

    Painavaan maasturiin 190 hv on aika vähän, varsinkin jos sillä aikoo jotain vetääkin. Vähintään 250 hv pitää olla, kun koko on tuota luokkaa.

    Henkilöautoon riittää paremmin nuo teholukemat.

    Puuki

    ^ Eipä ole itsellänikään katumaasturia. Henkilöautolla mennään . Muutaman kerran olisi ollut tarvetta korkeammalla maavaralla varustetusta autosta, mutta ajo-ominaisuuksissa ne häviää selvästi.

    Pick-upit  on aika hankalia ahtaissa paikoissa isoine kääntöympyröineen.

    Katumaastureisssakin on monen kokoista ja painoista olemassa, joten ei niitäkään voi ihan yhteen niputtaa ominaisuuksiltaan.

     

    Puuki

    Metsäteille ja kaupunkiajoon sopivaa autoa ei ole olemassa.  Citymaasturit      ja muut crossoverit toimii vaihtoehdoista ehkä parhaiten kompromissina hyvien ajo-ominaisuuksien  ja muun käytettävyyden välillä.

    Kanttivolvoista puheenollen, ne oli aikoinaan turvallisuudeltaan ja monilta muiltakin ominaisuuksiltaan h-autojen parhaasta päästä.

    Itse ajelin 80-luvulla 5- ja 6-pyttyisillä diesel Volvoilla , jotka ei tosin enää olleet ihan niitä lähinnä 70-luvun kantti x kantti mallisia.  Hyviä autoja olivat, varsinkin 6-pyttynen oli kaikinpuolin hyvin onnistunut automalli . 5-pyttyisessä oli  muistaakseni VW:n valmistama moottori.

     

     

     

     

Esillä 10 vastausta, 13,611 - 13,620 (kaikkiaan 13,757)