Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
” 1000 valtapuuta voi kasvattaa pääthakkuuseen MT pohjilla ja rehevimmillä, kaikista kelpo rungoista tulee tuolla asennolla kelpo tukkeja.”
Männyllä itseharvenemisraja on 1000 kpl/ha tiheydessä jo n. 22 cm läpimitasta alkaen, joten männiköitä (eikä rauduskoivikoita) ei kannata kasvattaa liian tiheässä senkään takia. Kuuset kasvaa paremmin suht.tiheässäkin asennossa.
Ensimmäinen oma auto itselläni oli n. v. -75 niinkin edistyksellinen, että siinä oli nappikäynnistys. Ainut huono puoli autossa oli, että lämmityslaite puhalsi jatkuvasti lämmintä ilmaa eikä sitä saanut pois päältä. Auto maksoi 200 mk ja oli peltoautoksi ihan käypänen. Merkki oli Fiat 600.
USA:n myydyin automalli on muuten nykyäänkin Fordin 150 pickup bensamoottorisena. V8 taitaa olla ja kulutuslukemat sen mukaiset mitä painavalta autolta voi odottaa. Kun bensagallona maksaa saman minkä litra täällä, niin sen hinta ei ole esteenä ajella varmastikin maaseutualueille hyvin sopivalla kalustolla.
^ Melko ”asenteellinen” ja pieni otanta sinulla. A.Jalkanenkin muistaakseni ajelee Skodalla. Ja lienee niitä monia muitakin metsähenkilöitä , jotka ei ole sen ” toi ota” -mainoksen uhreja.
”Perintö- tai lahjaverotuksessa ei se korota arvoa. Perintö- tai lahjaverotuksessa rahastojen arvo määräytyy päivän hinnan mukaan. ”
Hyvä että korjasit, muistin väärin. Toisaalta metsävähennys nostaa metsätilojen käypiäarvoja ja vaikuttaa sitä kautta myös veroja korottavasti. Mutta samalla nousee tietysti metsätilojenkin myyntiarvot.
Varainsiirtoveroa ei peritä osakekaupoissa eikä arvopaperikaupoissa. Mutta metsärahastoissa on sitten varmaan eri tilanne.
Ei kannata ehkä ehdotella. Amerikoissakin joissain osavaltioissa pitää maksaa, jos kerää sadevettä astioihinsa , kun jokin yhtiö on ostanut oikeudet alueen vesiin.
”Valitettava tosiasia meidän eurooppalaisten kannalta on, että tekninen ja taloudellinen kehitys painottuu Kauko-Itään ja Eurooppa yrittää sinnitellä siinä kyydistä. ”
Onhan se joissain asioissa noin, mutta ei välttämättä tässä henkilöautojen kehityksessä. Itsellänikin on jo n. 5 vuotta vanha eurooppalainen auto ja siinä oli jo silloin niitä lisävarusteita, jotka vasta nyt on tulleet tai tulossa yleisemmiksi esim. aasialaisissa autoissakin.
Timppa esitti yksinkertaistetun, mutta selkeän esimerkin metsärahaston ja metsänomistamisen eroista.
Rahaston arvo voi kasvaa enemmänkin ainakin aluksi, koska jos/kun siihen liityttäessä maksetaan 4 %:n ”liittymismaksu” , niin vaikuttaahan se rahaston arvoon sekin nostavasti. Mutta jokainen maksaa sen omistaan ja lisäksi nostopalkkion, jotain 2 – 5 % sekin.
Käytetty metsävähennys tosin lasketaan metsätilaa myytäesssä tai muuten om. vaihtuessa verotettavaksi eräksi.
Usein metsän omistuksen kannattavuutta laskettaessa unohtuu myös se että kiertoaikana yleensä maksetaan useamman kerran myös perintöveroja. Jos ei niitä, niin sitten myyntivoittoveroja tai lahjaveroja.
Co2-päästöjen leikkaus on vain eräs keino kerätä verorahoja autoilusta. Sen huomaa jokainen, jos vain seuraa tilannetta ilman punavihreitä silmälaseja.
Ravinnon määrän kasvu on ollut selvästi eräs hirvien määrää lisäävä tekijä. Hirvien ravinnon hankinnan ohjaaminen muualle kuin haavoittuvimpiin taimikoihin ja taimikoiden suojaaminen aitaamalla on ihan hyvä keino nykytilanteessa, kun hirvien määrää ei kerran muutenkaan saada tarpeeksi alas.
Kaatoluparahoja pitää käyttää niiden vahinkojen ehkäisemiseen myös metsätalouden puolella. Liikennepuolella pitää käyttää muita keinoja jos ja kun hirvitiheyksiä ei saada laskettua tarpeeksi. Möhkömaasturit turvallisempina autoina pitäisi vapautta autoverosta kokonaan. Onhan niitä keinoja olemassa.
Jos halua olisi niin hirvien tuhoja voisi pienentää huomattavasti yhdistämällä eri tapoja ohjata hirvien käyttäytymistä ruokinnalla ja nuolukivillä, koska jostain ne elikot kuitenkin ruokansa hakevat. Kun niiden lukumäärän vähentäminen tarpeeksi pienelle tasolle näyttää olevan melkein mahdotonta, niin muitakin keinoja metsästyksen lisäksi pitäisi sitten keksiä avuksi.
Voisi kai niillä kaatolupamaksuilla kattaa hirviaitojenkin rakentamistakin mänty-ja koivutaimikoihin riskialueilla entistä enemmän.