Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Asiaan vaikuttaa paljon sekin, millä alueella taimikot on. Väli-Suomessa on ainakin oma näkemys tullut sellaiseksi, että mä-kylvö on kuitenkin edes jonkinlaisen mä-kasvatuksen mahdollistava myös hirvien talvilaidunalueilla, jos olosuhteet muuten on sopivat ja tarkoitus on hoitaa uudistaminen viljelemällä.
Erään muutaman hehtaarin mä-kylvöalueen taimet söi hirvet useampana talvena huonon näköiseksi ja taimikonhoidoissa piti jättää niitä mitä jäi jäljelle. Nyt ensiharvennusikäisen kuvion puista on n. 1/3 mäntyjä ja suurin osa koivuja.
9 omaa autoa on ollut, joista 1 Fiat, 2 Nissania ( 100 A oli Datsunin nimellä) 2 Ooppelia ( Kadett ja Astra), 1 Mitsubishi (lava-auto), 1 WV (Polo) ja 2 Volvoa ( 40 :nen ja 60:nen). Muita autoja sitten toistakymmentä eri mallia, joita olen ajanut enimmäkseen työhommissa. (Koeajoautoja en laskenut mukaan).
Oikein huonoa ei ole ollut yhtään. WV 1 l moottorilla oli tosi laiska, mutta muuten kestävä. Paras on ollut vieläkin käytössä oleva 60:nen . Vanhemmista autoista paras oli Volvon D6 .
Voihan siitä päätöksestä tehdä valituksen, mutta toisaalta ei mene välttämättä läpi ainakaan isommitta mittausoperaatioineen.
Niinhän se on, että auto on käytetty viimeistään heti silloin kun sen ajaa ulos autoliikkeestä. Siinä ne kalleimmat kilometrit tulee ajettua heti alkuunsa.
Mutta kertokaapa kuinka montaa eri autoa olette ajaneet elämänne aikana ? Ja mikä on ollut niistä paras ajettavuudeltaan tai muuten vain mieluinen.
Jäi vielä edellisessä kommentissa sanomatta, että olen tehnyt omasta sahatavarasta myös huonekaluja, mm. lepotuoleja, joita sain kaupaksikin. Harrastuspohjalta nekin tuli tehtyä. Puutavaran olen sahuuttanut yleensä tukeista, jotka olisi menneet muuten kuitupuun hinnalla ; enimmäkseen lyhyitä mä-tyvitukkeja.
Yhden hirsisaunan olen kengittänyt ja nuorempana olin isän apuna, kun tehtiin höylähirrestä kesämökki. Puut kaadettiin pystymetsästä. Pienellä traktorilla , jossa oli ”paakapuun” nokassa tukkisakset hoidettiin puiden lähikuljetus siihen aikaan.
Kiitos samoin. Hyvää joulua ja parempaa uutta vuotta kaikille.
Käyttämättähän niitä jää lähinnä ohjeistuksen soutamisen ja huopaamisen takia.
Monta kuviota jäi tältä erää tekemättä monestakin eri syystä . Entinen hakumenenettely oli paljon yksinkertaisempaa ja toimivampaa. Kun ei hyväksytä kuin yksi tot.ilmoitus per hanke ja pitkittynyt isompi hanke venyy helposti, jää tuen saanti hamaan tulevaisuuteen.
Hankkeen jatkoajan hakeminenkin piti olla mahdollista, mutta eipäs sitten ole, kun ainakaan alkuvuonna ei voikaan enää hakea taimikonhoitoon tukea.
Enpä usko oikein että auton merkillä olisi juuri mitään vaikutusta noissa parisuhdejutuissa. Lukuunottamatta siihen liittyvää erästä automainosta, joka vaikutti varmuusvälinemerkin valintaan. ”Pitkän päälle-Datsun” -mainoslause lisäsi aikonaan Datsun-merkin suosiota silläkin saralla. Mutta eihän sen merkkistä siten kaupasta löytynytkään ; itse en ainakaan löytänyt mistään.
Aikaisemmin puheena ollut ”toi ota” – lause liittyi erään parivaljakon uuden auton valintatilanteeseen. Kun kaverukset oli vähän hitaita lukemaan, niin nohevampi tavasi autoliikkeen ikkunasta sen ”toi ota” ja päätteli sitten että se oli selvä merkki parhaan auton valintaan.
Tuo nopeuksien mittaaminen väistökokeissa antaa tietysti jotain ajoturvallisuuteen liittyvää informaatiota, mutta muitakin tärkeitä tekijöitä siihen liittyy. Korkeammat autot on herkempiä kaatumaan tiukassa paikassa, mutta matalat ja kevyemmät on törmäystilanteissa turvattomimpia.
Porsche Cheyenne voisi ollakin tosiaan sopiva metsä-ja yleiskäyttöautoksi. Parempi viimeistelyltään kuin volkkari. Porche on vähävikaisen auton maineessa.
Valtapuut järeytyy harventamattakin, mutta niiden suhteellinen kasvu on kuitenkin pienempi kuin lisävaltapuiden. Yläharvennus antaa paremman lopputuloksen, jos metsä on vain sopivaa sen tekemiseen.
Usein toistuvin harvennuksin käsitellyt metsät tuottaa eniten tukkipuuta, jos harvennukset pystytään tekemään hyvissä olosuhteissa ilman suurempia korjuuvaurioita. Mitä parempi kasvupaikka, sen suurempi ero kiertoaikaisessa tuotossa. Puun kantohintojen erot harvennusten (2.h. ja siitä eteenpäin) ja päätehakkuun välillä ei riitä tasoittamaan tilannetta tarpeeksi. Tietysti tukkia pitää olla tulollaan jonkin verran että harventeluhomma löisi leiville.
Harventamattomuudessa on suunnilleen yhtä paljon riskitekijöitä kuin harvennusten tekemisessäkin. Ylitiheys lisää metsätuhojen tod.näköisyyttä. Haitalliset ötökät ja sienitaudit viihtyy kosteissa olosuhteissa .
Jatkuvasta kasvatuksesta : Ensiharvennusvaiheessa tehty voimakas harventaminen uusien taimien aikaansaamiseksi laskee kokonaiskasvua aika reippaasti. Missähän vaiheessa talouskäytössä olevassa metsässä jk:n kasvu tai tuotos ottaisi kiinni norm.käsitellyn ensiharvennusmetsän kasvun/tuoton ?Veikkaan että ei missään vaiheessa. Osin siksi jk sopiikin paremmin pääasiassa vain maisema ja puisto yms. metsien käsittelyyn kuin talousmetsien kasvatukseen. Mutta on siinä sen hyvätkin puolensa olemassa. Vähentää ainakin puun liikatuotantoa ja saattaa siten parantaa kantohintatasoa.