Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Järeää hyvälaatuista koivutukkia sekapuuna on pystyssä nykyäänkin, mutta pienet erät ei kiinnosta, Mutta yhteismyynteinä puusepänteollisuuteen voisi onnistuakin paremmin.
Oikein sahattuina lyhyetkin tyvitukit on arvotavaraa, jos vain markkinointikanavat olisi kunnossa.
Tuosta laadun vähäisestä vaikutuksesta voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että tukkipuukin on niin halpaa ostajille, että apteerauksessa on se ja sama vaikka arvokkainpiinkin tukkeihin jää esim. kuivaoksaista laatua : Senhän pystyy sahalla pätkäisemään kuitupuuksi tai lumpiksi ennen sahatavaraksi sahuuta.
Puusepänlaadun tukeille pitäisikin olla kokonaan omat markkinansa, jotta sahapuiden arvokkaimmat osat tulisi otettua peremmin talteen eikä kaikki tukit menisi bulkkitavaran tekoon. Tosin meneehän ne parhaat tukit nytkin varmasti muualle kuin tavallisen sahatavaran tekoon, mutta kantohintaan ei sillä ole vaikutusta, muuten kuin jonkin verran, pienempien sahojen ostaessa suoraan ilman isojen yhtiöiden välikäsinä olemista.
Tukkien lajitteluun tullee mukaan röntgen tai sen tapainen läpivalaisu ja tietenkin myös hinnoittelu tapahtuu tulevaisuudessa sen mukaan.
Puuntuottajat maksaa. Toisaalta on hyvä jos/kun laadun perusteella aletaan hinnoitella tukit.
Aika hyvin sahatkin pärjää nykyään, kun tukin hinnat on alhaalla. Ainakin osa niistä tehnyt viimeaikoina huipputulosta. Puun hinnoissa se ei ole kylläkään näkynyt.
Puutavaralajimenetelmä ja siihen kuuluvat harvennushakkuut on Suomessa ja Ruotsissa miltei joka paikassa käytössä. Jossain muualla mm. Venäjän Karjalassa suomalaiset korjaa puuta yleensä samalla korjuutavalla, mutta aukkoja ne siellä pääasiassa hakkaa. Vuoristoseuduilla korjuu tehdään yl. vaijerihissien avulla.
Ja oma käsitys ainakin on että esim. Kanadassa on enimmäkseen käytössä kokorunkojuonto ja harvennushakkuut ei niin yleisiä ole kuin täällä.
Mutta saattaa olla että pohjoismainen puunkorjuutapa on leviämässä entistä laajemmalle. Taisi esim. Valko-Venäjäkin tänä vuonna hankkia pieniä ruotsalaisia metsäkoneita metsiensä hoitoon. Sielläkin varmaan jatkuvissa kesäkeleissä pienet koneet sopii parhaiten ainakin ensiharvennusten tekoon.
Kuitupuun alennusmyyntihinnat johtuu osin juuri niistä MH:n innokkaista avohakkuista. Mutta liian alas laskeneet myyntihinnat haittaa pitkityksessä kyllä koko metsäsektorin toimintaakin. Pusikoituneista nuorista metsistä löytyy yhä vähemmän sopivaa käyttöpuuta eikä metsäautotieverkostokaan pysy tarvittavassa kunnossa.
BMW :n sähköautoon saa lisävarusteena pienen polttomoottorin, jos tarvitsee pidemmän toimintasäteen kulkineelle kuin pelkällä pistokelatauksella on mahdollista. Ei ole tarkoituskaan ladata akkuja polttomoottorilla jatkuvasti.
Monissa maissahan ei harvennushakkuita juuri tehdä . Ainakaan kuusikoissa.
Tuo juurikääpäongelma on tosiaan levinnyt ja leviämässä pikkuhiljaa laajemmalle eikä hakkuuaikaisten vaurioiden ilmeneminen ole heti näkyvissä.
Kesäkorjuukelpoisen leimikon korjuukin saattaa nykykeleillä muutua kesken korjuun kelirikon takia rypemiseksi ilman että mo pystyy vaikuttamaan asiaan paljonkaan. Viimeksi kävi niin kun ajokone oli viikon myöhässä ja vettä ehti sataa muutaman päivänä tavallista enemmän. Onneksi oli kyseessä päätehakkuu ja firma korjasi kulku-uran jälkeenpäin.
Eipä taida semmoista energiantuottotapaa olla olemassakaan, jota ei tuettaisi tavalla tai toisella. Vai tuleeko yhtään mieleen ?
Metsäteollisuus on ollut muka huolissaan kuitupuun riittävyydestä puun kasvatuksen ylituotantotilanteessa ja sen takia kuitupuukokoinen puu ohjataan sellunkeittoon tukipolitiikan avustuksella. Erityisen halvan raaka-aineen saannista siinä on ollut kysymys.
Kun uusi Kemera tuli voimaan (olikohan se v:n -15 keväällä), niin kuitupuun hinta laski samontein sen tuen verran. Sehän tarkoittaa sitä, että kemeratuki on vauhdittanut omalta osaltaan metsäteollisuuden toimintaa. Hyvä tietysti että m-teollisuus voi hyvin, mutta niiden tuloslaskelmien perusteella voi sanoa , että voisi aivan tarpeeksi hyvin vaikka puusta maksettaisiinkin edes vähän paremmin kuin nykyään tehdään. Sehän edistäisi teollisuuden omaakin etua; metsän- ja teiden hoitoon riittäisi paremmin paukkuja ilman kemeroitakin.
Aika vähän on eroja hybridin ja norm. auton kulutuksissa. n. 0- 2 l / 100 km ja sähkön kulutus päälle. Ei ole juuri eroa kustannuksissa onko auto peruspolttomoottori käyttöinen vai hybridiversio. Tai onhan se hybridi sen verran kalliimpi hankintahinnaltaan että häviää yleensä polttomoottorikäyttöiselle.
BMW:n uudessa sähköautossa on vain pieni polttomoottori, jolla voi ladata akkuja ajettaessa. Siinä toimintasäde on jo riittävä pidemmällekin matkalle. Auton hinta on vain suht. kallis.
Biokaasu olisi yksi hyvä vaihtoehto päästöttömään autoiluun. Metaanikäyttöinen moottori ei saastuta ollenkaan ja polttoaineen tuottaminen onnistuisi vaikka kaikille Suomen henkilöautoille karjatilojen lannasta. Samalla karjanlannan ominaisuudet lannoitekäyttöön paranisivat ja hajuhaitatkin poistuisi.
Mutta tässäkin autojen vähäpäästöisyyden markkinoinnissa on pitkälti kysymys siitä, kenen markkinoima malli pääsee voitolle päättäjien mielipiteissä ja mielikuvissa.
Sähköautojakin on ollut liikenteessäkin jo vuosikymmeniä sitten. Öljyteollisuus taisi voittaa ”ensi erän” polttoaineiden välisessä kilpailussa jo yli 100 vuotta sitten.
Suomen metsien kasvu sitoo joka vuosi hiilidioksidia n. 90 milj. m³ ja kotimaiset co2 päästöt on n. 806 000 t. Hiilen määrä on aika paljon suurempi kuin kaikki päästöt yhteensä.
Korjaus (kg–> t). Puuston sitoma määrä on n. 18 000 000 t / v.