Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jos puusta saadaankin ”kymmeniä prosentteja enemmän energiaa kuin vanhasta puusta” , niin 10 % ei vielä riitä : 20% tai 30 % on ”kymmeniä”. Silloin energiamäärä on entiseen verrattuna prosenttiyksikköinä esim : 85 x 1,2 = 102 % ja 85 x 1,3 = 110,5 % .
No, hyötysuhde siinä varsinaisessa merkityksessään oli väärä sanavalinta , mutta kelpaisiko arvon raadille, jos sanottaisiin vaikka näin: ”uusi hyötysuhde” ?
Kantojen nostosta aiheutuukin aika paljon haittoja metsämaalle ja -kasvatukselle, joten sen lopettaminen on vain hyvä asia.
Ap:n aloituksessa oli mainittu, että energialisäys olisi jopa kymmeniä prosentteja vuoden vanhaan puuhun verrattuna. Silloin energiamäärä on yli 100 % verrattuna tilavuudeltaan samaan määrään vanhasta puusta saatavaan energiamäärään. Siihen sitä tietenkin pitää verrata tässä tapauksessa. Eli jos alunperin hyötysuhde on ollut vaikkapa 85 %, niin ”uusi” hyötysuhde voi olla yli 100 %.
Jos lähtötilanteessa puun energiasisältö on tuoreessa puussa sen sisältämien kaasujen ansiosta korkeeammalla kuin kuivatun ja osin lahonneen puun, ja lämmönvaihtimella otetaan energiaa talteen (vesihöyrystä lauhduttamisenergiaa) , niin hyötysuhteen voi laskea olevan yli 100 % verrattuna heikomman energiasisällön puusta saatavaan energiamäärään. Eihän niitä yli 100 %:n hyötysuhteita muuten ole olemassa, mutta aivan hyvin voidaan ilmaista niinkin, kunhan ilmoitetaan mihin on verrattu.
Ulkokuiva polttopuu (20-25 % kosteus) onkin parempi lämmityskäyttöön kuin kuivassa liiterissä vuosia ollut liian hyvin kuivunut.
Keväällä ulkonan tm.vast. kuivattu polttopuu ei ime kosteutta eikä haihdutakaan siten ehkä yhtä paljon kaasuja kuin koneellisesti puusepänkuivaksi kuivattu tekee. Sateella sopivasti kuivanut pintapuu voi estää liiallisen kaasujen vaihdon; ainakaan vesi ei imeydy puuhun kovin hyvin.
Miten tuo MK:n väite voisi pitää paikkaansa ? Eihän ne hirvet tottele tilanrajoja tai edes pitäjän rajoja vaan menevät ruokamaiden perässä talvilaidunalueilleen sen mukaan missä pärjäävät talven. Vai onko se metsästysaika jo muuttunut ympärivuotiseksi ?
Yli sadan prosentin hyötysuhde taitaa vanhan kansan kielellä tarkoittaa ikiliikkujaa?
Se yli 100%:n hyötysuhde tulee verrattaessa puun tuottamaan energiamäärään tavallisessa lämmityskäytössä.
On eri asia polttaa tuoretta puuta kuin sateissa viikkoja tai kuukausia ollutta. Eiköhän ne ota sen höyrystymisenergian talteen, kun kerran kostean polttaminen tuottaa lisäenergiaa ja toisena lisääjänä kaasujen pysyminen puussa kuivaa paremmin. Höyrystyminen sitoo energiaa paljon eikä sitä voi korvata tavallisissa lämmittimissä.
Tanskassa on pajuviljelmiä, joiden hakkeen poltto tapahtuu yli 100 %:n hyötysuhteella. Varmaan samasta asiasta kysymys sielläkin.