Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Sahatavaran laatu heikkenee” , mutta sahat tekee huipputuloksia tilinpäätösten mukaan. Puun kantohinnat on edelleen ennätys alhaalla.
Ei ole paras hetki myydä puuta nyt.
Jossain oli että n. 15 000 ha olisi vuosittainen ala, joista korvataan hirven aiheuttamia taimikkotuhoja. Niistä jo 1500 ha kuusikoissa , joita ei korvata ollenkaan.
Vahinkojen torjunta yhdessä kohtaa aiheuttaisi hirvien siirtymisen toiseen ruokailupaikkaan. Jos/kun hirvieläinten määrää ei syystä tai toisesta pystytä vähentämään tarpeeksi, olisi niiden ruokailupaikkojen valintaa ohjattava muualle arvokkaimmista taimikoista. Karkotteiden levittäminen mä-taimikoihin ja esim, männyn harvennushakkuiden tekeminen talvilaidunalueilla samoihin aikoihin siirtäisi syöntipaikat oikeaan osoitteeseen.
Nettonykyarvojen laskenta käy hyvinkin myös metsätalouden apuneuvoksi vaikka muutujia vaihtelemalla. Vai eikö korkoa kannata ollenkaan ottaa huomioon sen takia , että muuttujia on liikaa ? Taloudellisen kannattavuuden arviointiakin on hyvä tehdä vaikka metsänkasvatukseen liittyy toki paljon muitakin arvoja.
Lainarahalla tuo Harrastelijan esimerkki olisi melkoinen riskisijoitus, koska pitkän ajan lainalle pitää maksaa korkoakin muutama kymppitonni ennen puukauppatuloja. Mutta hyvä harrastus yleensä maksaakin jotain, ja kun oikein optimistisesti ajattelee, saattaa se puun hintakin jopa nousta 20 vuoden aikana.
Lisäys: 20 vuoden aika ensiharvennukseen(50 m³/ha) saattaa onnistua esim. ra-koivulla , mutta vaatii jalostetut istutustaimet siihen.
Itsekin otin tuon harvaan istutuksen esille keskustelupalstallakin ensikerran vuosia sitten.
Ensiharvennustulot, maaperän kantokyky korjuussa ja puuvalinta eh-vaiheessa oli ne positiiviset asiat,joita täystiheän puuston istutuksia puoltavat toi esille. Mutta varsinkin jos lasketaan nettonykyarvoja, niin ku-taimia kannattaa istuttaa vain minimimäärä. Luonnontaimet lisää usein tiheyttä vielä sen verran, että esim. lakirajalle istutettu taimikko täydentyy norm. tiheyteen. Rehevimmillä paikoilla sitä ei kuitenkaan yleensä tapahdu.
”Kuiturunko 60l, 10€/m3 = 0,6 €
Siinä välissä tehdään vielä taimikon varhaishoito, taiminkonhoito ja ennakkoraivaus. Maksetaan siitä, että selluteollisuus saa kuitupuuta.
Ollaanko hölmöläisiä vai laskinko väärin? ”
Pitäisi ehkä vielä laskea pieni korkokin ”sijoituksille”, mutta sen lisääminen tekee hommasta nykyhinnoilla jo niin tappiollista, että ei ehkä kannata lisätä.
Kuitupuun hinta pitäisi olla n. 3 x nykyhintoja korkeampi, että oltaisiin tasapainossa kannattavuuden osalta muun taloudellisen toiminnan kanssa.
Samantapainen ”talousoppi” on tullut vastaan viimeksi joskus NL:on aikaan, kun joku kehui kuinka hyvä asia on, kun NL:sta tuotavan öljyn hinta nousee ; ”saadaan vastakauppoina enemmän vaihtoa aikaan”.
Mäntykin on arvokas sahapuuna varsinkin, kunhan sitä jalostetaan vain tarpeeksi ja otetaan arvo-osat talteen jo hakkuuvaiheessa, jos yleensä on mahdollista mahdollisten laatuvikojen takia. Kuitupuunakin uudemmissa käyttökohteissa varsinkin; bioöljynä, lääkkeinä, liukoselluna jne.
Onhan siinä peitteisenä kasvatuksessakin puolensa. Tuottotutkimuksiakin on tehty ja tuloksia on suuntaan ja toiseen. Riippuu paljon lähtötilanteesta, laskentakorosta ym. mitä lopputulos paperilla näyttää. Eräs kysymysmerkki on usein toistuvat harvennukset kuusikoissa nykyisessä ilmastossa lisääntyvän tyvitervastaudin takia.
Pienaukkohakkuu hidastaa taimikon kasvua vs. norm.kokoinen taimikko melkolailla, mutta jos sillä säästyy hirvien vierailuilta, niin hyvä on. Toisaalta ei se takaa sitä että ei kelpaisi hirville nekin pienaukkojen taimet ; nehän on pidemmän aikaa sopivalla korkeudellakin syönnin kannalta.
Konekustannusten nousu on korvautunut puun hintojen alentamisella . Metsänhoitokulujen karsiminen ja edullisempien metsänhoitotapojen käyttäminen, metsän kasvun parantaminen ja kilpailuttaminen niin metsänhoidossa kuin puunmyynnissäkin on niitä keinoja nostaa kannattavuutta,koska puun hinnat ei ole pysyneet normaalin hintakehityksen mukana enää kymmeniin vuosiin.
Esim. kuusen rivi-istutuskin voisi olla yksi tapa vähentää taimikonhoitokuluja.Luontaisen uudistamisen käyttäminen sopivilla kohteilla viljelyn sijaan, luontaisen ja viljelyn yhdistelmät , jalostetun taimiaineksen käyttäminen rehevämmillä kohteilla ja keskittyminen tuottamaan vain tukkipuuta on useimmille mo:lle jo tutumpia tapoja.
Kuitupuun ylitarjonta on jatkunut jo vuosia ja puun hinnat on sen mukaiset. Kiinassakin puu maksaa enemmän kuin täällä eikä ole jatkuvuuden kannalta hyvä jos ja kun mahdollisuudet hoitaa metsiä ja metsätiestöä vähenee liiaksi.
AR ei nyt ymmärtänyt. Kyseessä oli tutkimus, jossa kerrottiin hirvien taimikkotuhojen jatkuvuudesta todettujen vahinkojen jälkeen ja piilovikojen aiheuttamasta tappiosta sahatavaran osalta. Eihän niiden vioitusten vaikutus häviä 10 vuodessa eikä vielä useammankaan vuosikymmenen aikana.
Luehan ed. viestin loppukappale uudelleen jos luulet että yritin harhauttaa.En yritä.
Jos joku tietää vuosittain korvattujen tuhojen määriä, niin voisi kertoa täällä, niin saadaan mahdollisesti parempi kokonaiskuva asiasta. Yleistäähän ei voi ja kun jokainen katsoo asiaa omasta näkövinkkelistään, niin jotain tutkimustietoa pitäisi silloin olla, että keskustelu ei jäisi vain juupas-eipäs-linjalle.
Metsätieteen aikakauskirja-07 : ” Pohjois-Savossa vuonna 2005 tehdyssä inventoinnissa selvitettiin mäntypuustojen tilaa sellaisissa taimikoissa, joissa 1997 oli tehty vahingonkorvaustarkastus. Kun pahimmin tuhoutuneet rungot vähennettiin vuoden 1997 inventoinnissa, havaittiin, että kohteille oli jäänyt kasvamaan 1 000–2000 korkeintaan kohtalaisesti vikaantunutta puuta (kuva 2). Vuoden 2005 tarkastus kuitenkin osoitti tilanteen muuttuneen niin, että enää noin neljänneksestä taimikoita löytyi yli 800 edes jotenkin kehityskelpoista mäntyä. ” (Lisäys tähän :” 2 kpl ko. inventointialueen taimikoista oli tuhoutunut kokonaan”)
Saman opuksen mukaan: ”Mäntysahatavaraan hirvieläinten aiheuttamat laatuviat alentaa parhaimman laadun sahatavaran saantoa n. 30 % päätehakkuuikäisissä metsissä (Ruotsi)… Normaalitiheyksisissä männyntaimikoissa on arvioitu hirvien talvilaidun tihentymillä ( n. 10 kpl hirviä/ 1000 ha, Keski-Suomi) n. kolmasosan taimista saavan vioittuman, joka estää niiden kasvatuksen norm. sahapuuksi.”
Melko hankala on sanoa varmasti kuinka paljon tuhoja tapahtuu käytännössä, koska suuri osa tuhoista jää ilmoittamatta, osa taloudellisista tappioista ei tule ilmi kuin ehkä puuston päätehakkuun jälkeen ja puulajivaihdoksien merkitys on myös vaikea arvioida. Paljonko lienee korvattujen/osittain korvattujen hirvieläinten aiheuttamien taimikkovahinkojen kokonaismäärä vaikkapa 20 vuoden ajalta ?