Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Talvilaidun alueilla ei aina auta vaikka taimikonhoito on tehtykin kunnolla. Esim. paksu lumipeite vähentää hirvien liikkumista ja männikkö saattaa tulla syödyksi sen vuoksi.
Hyvälaatuiset mäntytukkileimikot on aina menneet hyvin kaupaksi, joten on turha puhua, että laatutyviä kasvatettaisiin turhaan ylitarjonnan vuoksi. Ylitarjonta koskee aivan muita puutavaralajeja. Vuosikymmenten aikana on nähty myös kuinka eri puulajien-ja puutavaralajien välinen kysyntä vaihtelee. Esim. muodin mukaan joskus on suosittu vaaleaa joskus tummempaa puuta rakentamisessa. Ne vaihtelut tapahtuu paljon nopeammin kuin mitä Suomessa puun kasvatus taimesta tukiksi kestää.
…jatkoa
Voi hyvin arvioida, että ainakin puolet hirvien vioittamien taimikoiden tukkisaannosta jää saamatta. 75 v:n kiertoajalla se aiheuttaa 4 m³/ha/a keskikasvulla n. 105 m³ /ha tukin siirtymää kuitupuuksi. 15 000 ha:lla rahallinen tappio ( nykyhinnoilla ) kantohinnoissa on n. 63 milj. € /a .
Se Anneli Jalkasen vahinkoarvio 50 milj € / a on hyvin maltillinen ja alakantissa.
Kuusikin kelpaa hirvelle, jos mäntyjä ei ole saatavilla. Muistaakseni männyn viljelybuumi oli 70-luvulla eikä 90-luvulla niinkään.
Tukin siirtyminen kuitupuuksi aiheuttaa suurimman tappion metsäpäässä. Kun taimikoista n. 15 000 ha /v. maksetaan tuhokorvauksia, niin todellinen vahinko on paljon suurempi, koska tutkimusten mukaan, korvattujen taimikoiden syönti toistuu useimmiten. Iso osa tuho alueista jää lisäksi korvausrajan ulkopuolelle ja karumpien kankaiden kuusettuminen pienentää kokonaiskasvua merkittävästi.
Taloudellinen menetys koskee mo:en lisäksi muitakin toimijoita , mm. verotuloja jää saamatta.
Nyt kyllä rööri roope kertoilee omiaan. Tuossa katsastustilastossa menestyi parhaiten juuri mersut ja porschet. Ainakin tuoreimmissa ryhmissä nuo merkit oli kärjessä. Paras aasialainen taisi olla vasta 6:ntena 2-3 vuotiaissa.
Laadun merkitys sahatavaran jalostusarvoon on niin suuri, että sen pitäisi näkyä paljon nykyistä paremmin jo kantohinnoissa. Hyvälaatuisen järeän mäntytyvitukin sahajakeiden suhteellinen arvo voi olla ~ kaksinkertainen huonolaatuiseen latvaläpimitaltaan pienempään tukkiin verrattuna. Ero lisääntyy vielä kun otetaan huomioon hintaerot puunkorjuussa ja sahauksen tuottavuudessa. Pienempien tukkien kantohinta on joustanut alaspäin uusien mitta-ja laatuvaatimusten tultua käyttöön monilla sahoilla, mutta toisinpäin ei ole tullut hintamuutoksia.
Riittävän suuret hintaerot, ja myös hinnaston yläpään lisäys pidemmän kasvatusajan vaativille arvokkaammille puille, lisäisi sahateollisuudenkin toimintamahdollisuuksia pidemmällä aikavälillä.
Keitele Forest on konserni. Myös jalostetun sahatavaran myyntiä.
Ei taida puunhankinta kovin paljon tulosta lisätä.
Keitele Forestin liikevoitto% oli v.2016 3,3 % (6,7/203), mikä on viime vuosiin nähden hyvä tulos. Omavaraisuusaste parantunut 34 %:iin eli lienevät maksaneet velkojansakin alta pois.
(metsäuutisista löytyy tiedot, sinun tiedot on jostain muualta. )
”Tottakai liikevaihto on kasvanut, koska sahatavaraa on myyty enemmän ja tukkia ostettu enemmän, vaikkakin huonommalla hinnalla.”
Siksipä juuri. Eli ei vain ja ainoastaan sillä, että saivat määrä enemmän ulos.
Kun liikevaihto kasvaa 19 % ja liikevoitto 39 %, niin on tapahtunut muutakin kuin vain myynnin lisääntymistä.
Käppyräsi vuositulokset on vuodelta – 15.
Esim.Keiteleen voittoprosentti on noussut 39 % vuodesta -15, Iisalmen sahojen vielä enemmän.
Sellunkeittäjien voitto%:t on myös huipputasolla, 10 %:n kieppeillä liikevaihdoista.