Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Kun tuulivoimayhtiön tuotot on 67 % luokkaa jo nyt, niin ei kai niitä verorahoja kannata enempää lappaa sinne veroparatiiseihin säilöttäviksi ?
Saksassakin tuetaan pienimuotoista paikallista energian tuottamista, sama malli pitäisi olla täälläkin käytösssä.
Ns. pioneeripuulajit korjaa maaperän ravinteisuutta ja rakennetta metsänkasvuun sopivammaksi. Esim. leppä kerää typpeä, mutta turvemailla puute on yleensä muista ravinteista ja typpeä voi olla joskus liikaakin suhteessa muihin pääravinteisiin. Niille sopii tuhkalannoitus. Lehtikarike laskee happamuutta ja parantaa ravinteiden kiertoa jota maaperän eloperäisen aineksen lisääntyvä toiminta tehostaa.
Hies kasvaa sille sopivilla turvemailla tukkikokoonkin. Hieskoivu on jo sopivan kokoista klapiaihioksi, kun kuusi vastaavan ravinteisuuden maalla olisi vasta korkeintaan ranteen vahvuista.
Maanviljelyyn salaojitetut pellot on asia erikseen eikä niiden metsitystä kukaan taida harrastaa kun vuokratulotkin on paljon paremmat kuin metsänkasvatuksen . Maiseman avaamisenkin, jos siihen on tarvetta, voi tehdä nykyään vaikka eh-kokoiseen metsään.
Tottahan se on että ne kartelliaikaiset hinnat olisi nykyisiin verrattuna hyvät.
Kun päätehakkuu hinnat esim . kuusikuidulla on yli 20 % alle 2000-luvun alun hintoja ja inflaatiokin n. 20% niistä ajoista , ei hinnat ole häävejä.
Mo:en pitäisi pyrkiä nostamaan hintoja edes vähän tekemällä yhteismyyntejä ja tekemällä niistä tarjouspyyntöjä.
Sähköavusteinen pyörä on hieno keksintö. Ylämäetkin menee ihan kuin tasamaalla ajelisi.
Talvella on parempi kulkea autolla, jos matkaa on enemmälti.
Onnea vaan uuden auton hankkijalle. Autojen paremmuus tai huonommuus on enimmäkseen subjektiivinen näkemys niin ei siinä mitään valitseeko pösön tai minkä muun tahansa merkin. Ja vaikka asiantuntijaporukka Englannissa valitsikin pösön maailman toiseksi huonoimmaksi autoksi, voi se pelittää silti esim. Suomen teillä ihan hyvinkin.
2000-luvun alkupuolelle asti oli vielä saatavissa tukea pellonmetsitykseen. Istutin silloin myös hieskoivuja parille peltoheittokuviolle, jotka kasvoi pajua. Niiden kasvu on ollut suht. hyvää, kun ottaa huomioon kasvupaikkojen puuntuotoskyvyn : Varsinkin toiselle täysmuokatulle turvemaa-kuviolle aiemmin istutetut. Kohtapuoliin ovat ensiharvennuskoossa.
Jalostettujahan ne taimet ei ole olleet, mutta kuitenkin keskimääräistä parempaa siemenalkuperää.
Paksuun lumeen liittyy se seikka, että hirvet vähentää energian kulutusta talvella, varsinkin kovilla pakkasilla. Ruokaa kun on vielä niukasti saatavilla, niin kyllä ne helposti majoittuu pienellekin alueelle eikä mielellään hötkyile ympäriinsä kuten kesäkeleillä.
” Koivua kasvaa jo nyt sellaisia määriä ettei koivukuitua saa myytyä kuin sopimusasiakkaat. Muilla kuidut seisovat tienvarsilla vuosia. ”
Koivun huono menekkikin voi olla väliaikaista. Ainakin paikallista, koska esim.S-E aikoo lisätä koivukuidun käyttöä lähiaikoina. Hyvin kelpasi koivukuitukin alkutalvesta myyntiin.
Kannattaa varmaan tuoda alle 1 c/kWh:n sähköä . Vaikka eihän se hinta ole noin halpa kuin väliaikaisesti. Kalleinta on tuulivoiman tuettu sähkö, kun verorahoja käytetään liki 7 c / kWh norm. hinnan lisäksi.
Sähkön hinta määräytyy enimmäkseen pörssihinnan kehityksestä, joka taas johtuu mm. säätilasta suurimpien sähköntuottajien ja -käyttäjien alueilla.
Sähkön kWh-hinta on laskenut vain vähän vuosien mittaan. Määräaikaisilla sopimuksilla ei taida saada alle 4 c /kWh tällä hetkelläkään(?). Sähköverot on nousseet aika paljon ja kaikkein eniten siirtohintojen perusmaksut.
Tuulivoimatuet on ylimitoitettuja sähkön hintakehitykseen nähden. Kun sähköä kannattaa myydä vaikka negatiivisella hinnalla, niin veronmaksajat maksaa kyllä senkin sähkön tukien muodossa.
Ydinvoimalla tuottaminenkin on melko huono vaihtoehto eikä yksistään rakentamisaikaisten ongelmien takia.
Sellutehtaat on omavaraisia energiankäyttäjiä ja tuottavat lisäsähköäkin verkkoon. Kotimaisen energiantuottamisen osalta hajautettu energiantuottaminen pääasiassa uusiutuvista lähteistä olisi Suomessa paras vaihtoehto. Mm. jätteistä ja nurmesta, puun ohella, voidaan tuottaa lämmön lisäksi myös sähköä. Karjanlannasta voidaan ottaa metaania talteen. Sen käyttö suoraan moottoripolttoaineena voi tosin olla järkevämpää kuin sen avulla sähkön tekeminen.
Tuo kotimaisen ruoan kasvatuksen alasajo ei kyllä pitkityksessä halventaisi ruoan hintaa. Jokaisessa maassa, jossa omaa elintarviketuotantoa ei ole tai se on siirtynyt ylikansallisten firmojen haltuun on ruoka kallista tai sitä ei ole kaikille edes saatavilla.