Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Sitten kun vielä otettaisiin näihin erilaisiin laaturaportteihin mukaan se, kuinka paljon on kullakin automerkillä-ja mallilla keskimäärin ajettu, niin alettaisiin päästä oikeisiin loppupäätelmiin niiden oikeasta paremmuusjärjestyksestä laaditun raportin tekohetkellä. Muitakin lähtötekijöitä olisi hyvä tietää; mm. onko raportti tehty katsastusten, tielle jäämisien vai minkä perusteella.
Uudemmassa 10 milj. auton saksalaisessa eri ikäluokkien vertailussahan oli parhaiten pärjänneet Porsche (jolla ajetaan suht. vähän kilometrejä) ja Mersu.
Eräässä pienemmässä katsastustilastoon perustuvassa automalleittain tehdyssä vertailussa vähävikaisin auto oli Volvo V60 useampana eri vuonna peräkkäin.
Lehtikuusen kasvatus ja käyttö-kirjan mukaan ensiharvennus pitäisi tehdä n. 800 kpl/ha 10- 20 v. ja 2. harvennus 30- 40 v. tiheyteen 500- 600 kpl/ha.(Kun pyritään hyvään kasvuun ja nopeaan järeytymiseen.) 3 – 5 harvennusta kiertoajan mukaan.
Yara osti lannoitevalmistuksen lisäksi Euroopan suurimman Soklin fosfori esiintymän ja lannoitteiden hinnat nousi heti myynnin jälkeen huomattavasti. Myyntihinta oli olematon suhteessa Kemiran lannoitebisneksen kokonaisarvoon. Lisäksi omavaraisuus lannoitteidenkin osalta olisi ollut tärkeä säilyttää.
Metsäteollisuuden kansainvälistyminen on selviö. Liian ”ajoissa” sijoittaminen aiheutti kuitenkin muutaman miljardin alaskirjauttamisen, kun ne tehtaat siellä rapakon takana osoittautuivat tuottamattomiksi.
Kaikki ulkomaalaisten tänne sijoittaminen ei ole eduksi ainakaan suomalaisille. Siitä on hyvä esimerkki australialainen sijoitusyhtiö, joka sijoitti sähkönsiirtoon ja aikoo, johtajiensa puheiden mukaan, rahastaa sillä niin paljon kuin vain on mahdollista. Ja sehän on mahdollista rahastaa paljon paikallisen monopolin syntymisen johdosta.
On Suomessakin vielä hyvin pärjääviäkin aloja. Ne ei vain ole samoja kuin ennen. Mm. peliala pärjää hyvin ja on tuottanut verotulojakin suht. paljon.
Myös matkailu voi olla tulevaisuuden kasvuala. Esim. kiinalaiset on kiinnostuneita Suomesta matkailumaana ; Rovaniemelle olisi tulossa 50 000 matkailijaa, jos löytyy majoitustilaa ym. palveluja. Luomuviljely olisi ilmaston vuoksi hyvä kasvuala täällä. Luomutuotteiden suosio on jatkuvassa kasvussa varsinkin ulkomailla. Ja onhan se Kiinan vienti kasvanut kuusitukin osalta jo nytkin. Samoin myös elintarvikkeita viedään Kiinaan.
Isot töppäykset talouselämässa on olleet jarruina kehityksessä. Esim. Kemiran lannoitevalmistuksen myynti norjalaisille, Soneran tapaus ja onhan niitä ollut kalliita amerikanseikkailuja metsäteollisuudellakin. Oliskohan se niin että täällä on vielä ylisuuri julkinen hallintokin , joka muualla riittäisi n. 20 milj. asukkaan palveluihin.
Uudistamisvelvoite ei ole lakannut olemasta voimassa. Aikarajat on vain muuttuneet. Muistaakseni tuo 10 v. (25 v. pohj.) raja tarkoittaa kasvatuskelpoisen taimikon olemassa oloa ja taisi pituusrajakin siinä olla olemassa ( 0.5 m ? ).
Nythän on kuulemma jo olemassa koealoilta saatuja metsänkasvatuksen tuloksia jk:n puoleltakin. Ei tarvitse pelkästään simuloituja tuloksia verrata, jos on tarvetta verrata kannattavuuksia.
Kyllä se niin vaan on että ne suuret koneet kuuluisi päätehakkuille ja myöhempiin harvennuksiin. Kuitupuun hintakehitys on ollut jo pitkän aikaa siihen suuntaan, että ei ole ihme kun kunnollinen metsänhoitokin jää monelta helposti tekemättä. Pienemmät metsäkoneet on suosittuja varsinkin länsinaapurissa, jossa ensiharvennuspuun hinta on samalla tavalla alle kasvatuskustannusten kuten täälläkin. ~5,5 metrin ajouraa vaativat koneet vie viimeisenkin kannattavuuden ensiharvennuksissa.
Siihen ollaan menossa, että taimia ei kannata istuttaa enää läheskään jokaiselle istutusalueelle tavalliseen tiheyteen.
Pienkoneiden käyttö olisi hyödyllistä metsän kehityksen kannalta ensiharvennuksilla. Jos käytetään ns. haamu-uria ajokerratkaan ei välttämättä lisäänny leimikon sisällä. Tuoton lisääntyminen seur. hakkuuseen mennessä on se etu, jonka merkitystä ei useinkaan oteta huomioon . Paras vaihtoehto olisi mo:n tekemä manu-hakkuu ja kapeammat ajourat salliva ajokone.
Ei ole omaa navettaa . Haisemaan pistäminen ei oikein hyvin kuvaa sitä hommaa, koska hajut häviää lannasta, kun siitä otetaan metaani talteen.
Mutta muutenhan se lisäisi kotimaisen uusiutuvan energian osuutta vastapainoksi pääasiassa ulkomaille tuottaville tuulivoimaloille.
Tolopaisen kannattaa laskea uudestaan; 400 k€ ei ole neljänneksen lisäys 2,3 milj. verotuloihin. Toki hyvä lisä voi olla, mutta se olisi kokonaisuuden kannalta paljon suurempi, jos nekin tukieurot olisi sijoitettu kotimaisen energiantuotannon tukemiseen.
Tuulivoimalaloilla tukineen on melko olematon vaikutus kuntatalouteen .Asumisviihtyvyyteen ja ympäristöön niillä on vaikutusta liikaakin.
Esim.uuden navetan rakentamiseen tarvitaan mm. ympäristölupa, joka maksaa n. 4500 € . Karjan lannasta voidaan valmistaa biokaasua, joka ei saastuta yhtään ja sitä riittäisi moninkertaisesti niiden 250 000 vähäpäästöisen autonkin polttoaineiksi, joiden on tarkoitus korvata fosiilisilla toimivia henkilöautoja.
Varputurvekankailla männyistä tulee huonoa tukkia. Rehevimmillä soilla mäntyjenkin tyvitukit kasvaa ihan kunnollisiksi. Samoin kuusitukit kasvaa turvemaillakin yleensä kunnollisiksi.
Riippuu varmaan myös ojituksista. Jos pohjaveden pinta vaihtelee voimakkaasti, niin puut kallistelevat sen takia.