Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Ohitusten sujumisen takia 0-100 km/h pitäisi sujua henkilöautoilta mieluummin alle 8 sek, ja maastureiksi/citymaastureiksi kutsua vain nelivetoisia korkealla maavaralla varustettuja pirssejä.
Ei se suunnitelma mikään lakikirja ole. Niiden mukaan orjallisesti jos aina hakkuut tehtäisiin, niin ei mitään tulisi koko metsänhoidosta.
” laatua ajatellen, on ihan sama, onko turvekerros viljavaa vai maatunutta. Jos turvekankaalla on kivennäismaa lähellä pintaa, niin tulos on hyvä, jopa erinomainen, mutta jos vaikka maatuneempaakin turvetta on paksulti kuin mustanmullan alueella, niin jo tanakka tuuli kallistaa puuta ja silloin laatu putoaa. ”
En tiedä liekö Jätkällä jotain parempaa tietoa, mutta E-Suomen alueella on tehty laaja tutkimuskin turvemailla kasvaneiden puiden sahatavaran laadusta, jossa ilmeni , että kuusella keskimääräinen laatu pysyi hyvänä ja että rehevimmillä turvemailla männyn tyvitukitkin oli kunnollisia. Kuusikoita kasvaa paksuturpeisilla korvilla eikä niiden laatu siis poikkea kangasmailla kasvavista.
Huonolaatuista voi löytyä, monestakin eri asiasta johtuen, sekä kangasmailla että turvemailla kasvavista puista.
Jos polttopuulle on tarvetta niin kannattaa leppääkin jopa viljellä kuusen kasvatukset jälkeen juurikääpä-alueilla varsinkin. Kunnon lepikko lisää ~ 60 -160 kg/ha typpeä vuodessa. Kasvunopeus 0- 25 vuotiaana sillä on paras kotimaisista puulajeista. Muutenkin jo ed. mainittujen monimuotoisuus-seikkojenkin takia tärkeä puulaji.
Haapa sopii hirsirakennuksien tekoonkin. Voihan niitäkin veistää tai sahata norm. pelkkahirsiksi. Se etu haavalla on havupuihin, että ei tarvitse välttämättä mitään pintakäsittelyä .
Vesioksia syntyy lehtikuuseen helposti. Siksi pystykarsinta pitääkin tehdä eri aikaan kuin harvennus.
Muuten, lehtikuuset ei ole samaa sukua männyn kanssa vaan samaa heimoa kuin mm. mänty, kuusi ja douglaskuusi. Kunkin puulajin suku on heimon alalaji.
Sähkönsaannin varmuus taitaa liittyä karjatiloilla lypsyrobottien/-koneen käyttöön eikä lämmitykseen. Lypsyrobotit kun ei pyöri ilman sähköa eikä lehmät voi odotella kovin kauaa.
Suora sähkölämmitys syö sähköä paljon, mutta on edullinen hankintakustannuksiltaan ja lisälämmittiminä on ilmalämpöpumppuja ja varaavia takkoja. Kovemmilla pakkasilla, kun sähkön kulutus lisääntyy niin puun poltttaminen tasaa kulutusta eikä ilmalämpöpumppuja tarvitse silloin käyttää.
Sen uskon että Caruna ei ”näytä” voittoa tekevän. Eri asia on sitten miten siihen tilinpäätökseen on päädytty ja mitä tulevaisuus tuo mukanaan hintojen ja tuottojen suhteen,
Muilla sähköyhtiöillä maakaapelointi on jäljessä Loisteen kaapelointitahdista ja niillä hinnat pompsahtaa lähiaikoina varmasti lisää. Kuntoon hoidetut linjat ja niiden ympäristöt olisi paljon edullisempi ratkaisu kuin maakaapelit, joiden asennus kuulemma on jostain syystä vielä erityisen kallista. Ne sähkölinjat on yhteen kertaan jo maksettu ja kunnossapitoon/osin uusimiseen luulisi riittävän siirtohintohinnat maltillisilla korotuksilla ilman kymmenien prosenttien mätkykorotuksiakin.
En pidä niitä aasialaisiakaan merkkejä minään ylivertaisina, vaikka kehitystä on tietysti sielläkin suunnalla tapahtunut paljonkin.
Tyyppivikoja on jokaisella merkillä ja ne vaihtelee mallien ja vuosimallien mukaan samoilla merkeilläkin. Taisi japanilaisillakin olla ongelmia vähän aikaa sitten; Jos en ihan väärin muista niin Toyotat törmäili jonkin kaasunhirttämisen seurauksena USA;ssa ja Nissanin Quasqailla saattoi ratti jäädä ajajan käsiin.
Omakohtaista kokemusta japanilaisista on vm. -04 Nissanin pickupista, jossa osassa moottorit saattoi levitä yllättäen jo muutaman kymmenentuhannen km ajon jälkeen. No sen valmistusvirheen ne on jo kaiketi korjanneet.
Opel esimerkikisi on kasvattanut myyntiään reippaasti uusien mallien ansiosta. Yhteen aikaan (n. 10-15 v sitten) Opelin laatu alkoi laskea peltien kestävyyden osalta ja se laski sen myyntiä. Nyttemmin ovat parantaneet niiden kestävyyttä. Opelia pidän oman kokemuksen mukaan (2/1 opelia) mainettaan parempana kärrynä.
Mazda ja Fiat on olleet aiemmin kovia ruostumaan. Siitä ei ole tietoa, onko uudet siinä suhteessa yhtään entistä parempia.
Huollostakin se on paljon kiinni , jos huoltoja ei teetetä ja ajetaan paljon, niin tuleehan niitä vikojakin silloin enemmän. Takuun pituudesta tai lyhyydestä se ei ole yksistään kiinni.
Kainuun Valo ei johda eikä pidä perääkään, kun sitä ei ole enää vuosiin ollut olemassakaan. Sen nimi on Loiste. Mutta itse asiassa siinä on perää, että kunnalliset omistajatkin osaa verottaa monella eri tavalla.
Sehän onkin näppärää ranskalaisten kannalta, kun kallis projekti jää konkurssifirman kontolle.
Ydinvoimasta ja varsinkin uusimasta hankkeesta olen samaa mieltä ed, kommentoijan kanssa.
Lähtötietojen perusteella soveltaminen onnistunee hyvin. Soveltamiseen kuuluu muidenkin puusto-ja kasvutietojen ottaminen huomioon. Eli kun ylärajoilla ollaan niin jätetään harvempaan. Rehevillä mailla seuraava harvennus norm.aikaisemmin eikä kuitenkaan liian harvaksi jne. Liika harvennus aikaisessa vaiheessa johtaa oksien liialliseen kasvuun.