Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mustastalaatikosta ei ole tulossa pakollista vaan puolipakollista. Jos aikoo saada alennusta vähäisemmistä ajoista, pitäisi seurantalaatikko hyväksyä.
Kummallista autoverotuksen uudistamisessa on, että sitä perustellaan mm.rahojen riittämättömyytenä teiden hoitoon . Miksei niistä liki 8 mrd €:sta/ vuosi kerätyistä autoiluveroista voisi suoraan korvamerkitä teiden kunnossapitoon nykyistä n. 20% :n osuutta enemmän ? Km-perusteinen verokin on jo olemassa polttoaineverossa. Ja tietullit voisi ottaa käyttöön ulkomaan rekoille ja muille kalliin alueen teille. Sähköautojen verotus hoituisi vaikka autokohtaisilla latausmittareilla.
Verorasitus ei kuulemma nousisi ja väliin tulee osakeyhtiö, jolla ei ole velvollisuutta julkistaa vuositulostaan. Samalla hyötynä pitäisi tulla rahojen entistä parempi käyttö tienhoitoon. Mistäköhän valtio ottaa ne hupenevat verorahat sitten ?
Mitenkähän kompensoidaan autoveron maksaneiden verot, että ei tulisi kaksinkertaista verotusta ? Iman sitä autokauppa hyytyy kokonaan.
Turvemaiksi luetaan metsäpuolella ojittamattomilla alueilla myös alueet joissa muodostuu turvetta (yl.yli 75 % pinta-alasta rahkasammalta). Geologinen suo on, kun turvetta on se min. 30 cm.
Soistuneita turvemaita on melko paljon varsinkin pohjoisessa.
Mäntyjen osalta oli puhe tyvitukeista. Keskimääräistä oksaisempia ne rehevämpien turvemaiden puut muuten varmaan ovat.
Ainakin BMW:n hybridissä on sähkömoottori, jota voi ladata pienellä polttomoottorilla.
Joissain pienitilavuuksissa moottoreissa on (ainakin testien mukaan) ongelmana huono lämmöntuottavuus pakkaskeleillä ; auto lämpiää hitaasti ja polttoaineen kulutus joissain malleissa on korkea. Päästöt voi olla paljonkin ilmoitettuja arvoja suurempia.
Saman kokoluokan dieselauto saattaa saastuttaa jopa 10 kertaa ennemmän kuin bensiinikäyttöinen. Typenoksidit on niissä se hankalin puoli, ei hiilidioksidi, joka ei olekaan yhtä haitallinen hengitysilman laadun kannalta.
Jokainenhan tietää jostain asiasta enemmän kuin joku toinen ja virheitä sattuu myös jokaiselle. Taisi jees jo tosiaan myöntääkin virheensä, niin voisi kai unohtaa samontein ?
Suurin kuutiokasvu saavutetaan usein toistuvilla harvennuksilla, mutta niiden teko ei muuten ole yleensä mahdollista/kannattavaa. Pioneeripuulajina haapakin kasvaa eniten motteja/ha nuorempana kuin havupuut.
Eniten puuta /ha kasvaa täystiheässä käsittelemättömässä metsässä (jos lähtötilanne on sama), mutta silloin n. 1/3 -osa puusta jää luonnonpoistumaksi.
Vaikea sanoa ilman taulukkoja kuitu-vai tukkipuuna haapa kasvaisi enemmän motteja, riippuu tilanteesta.
^ Ei tarvitsekaan, jos on jo ensiharvennus tehty. Mutta ap:n selostama tiheys oli 1600 kpl/ha ja metsän ikä n. 20 v. Siis 1.- harvennus tekemättä.
(Jätkälle :Kysyit ed. sivulla että mistä tempasin 600 kpl/ha jäävien puiden tiheydenolevan liian pieni. Kyseessä oli selvennystä aloittajalle tapaukseensa, jossa alkutiheys ei ollut 1300 kpl/ha . )
” Kun lähdetään siitä, että kasvupaikka on lehtomaista kangasta tai ainakin mustikkatyyppiä, niin 20 – 30 vuotiaan lehtikuusikon tiheys pitäisi laittaa 500 – 700 r / ha – lukuihin. ”
Jos mennään laatu edellä, niin aloittajan 1600 kpl/ ha tiheyden laskeminen heti kerralla esim. 600 kpl/ha aiheuttaisi luston kasvun reippaan levenemisen. 1-laadun tukki edellyttää tasaista lustoleveyttä ja oksattomuutta. 15 cm paksuista saa vielä pystykarsinnalla ja siihen sovitetuilla harvennuksilla kasvatettua hyvälaatuisia tukkipuita.
Harvennusvoimakkuudesta vielä sen verran, että jos 1600 kpl/ha tiheydestä vetää heti 600 kpl/ha tiheyteen, niin pilallehan se metsä tod.näk. menee.
Ylitiheät pitää harventaa tavallista varovaisemmin. Ei ole itsellä kokemusta juuri lehtikuusikon harvennuksesta, kun on omat pienet kokeiluluonteiset istutuksetkin vielä harventamatta, mutta eipä ne lehtikuusetkaan niin paljon poikkea muista puulajeista tuossa tilanteessa.
Lämmityskäytön osuus energian käytöstä on 20 – 22 % luokkaa.
Yleisin lämmityslähde on kaukolämmitys. Omakotitaloissa maalämpö (46%), seuraavaksi suorasähkö tai varaajan kanssa toimiva ss (20%), öljylämmitys (20%).
(Tiedot on Wikipediasta.)
Eipä taida tuon perusteella juuri vaikutusta olla kulutushuippuihinkaan vaikka suorasähkölämmitystä, varsinkaan muiden varalämmityslähteiden/varaajien kanssa, suositeltaisiinkin niille joille se muuten sopii hyvin.
Lehtikuusesta vielä vähän lisää :
Lehtikuusen työstettävyys on hankalaa, jos puun varastointia ja kuivausta ei ole tehty oikein ja jos sahausta ei tehdä oikein. Tekniseltä laadultaan leku kilpailee koivun kanssa eli on korkealla tasolla ja sopii monenlaiseen käyttöön rakentamisessa.
Esim. vanhojen puulaivojen korjauksissa ja mastopuina sitä käytetään vieläkin.
Lahonkesto leku:lla vaihtelee paljon ja se paranee puun kasvuiän noustessa.
Kasvu on nuorena nopeaa ja jatkuu vanhana muita kotimaisia puita pidempään.Tuotto (kasvunmukainen) kiertoaikana on yleensä parempi kuin kuusella (lehtomaisilla kasvupaikoilla).
”Luomupuu” on nykyään kysyttyä moninpaikoin. Luomu liittyy lahonkestoon,(josta ei voi antaa lehtikuusen osalta takuuta) mutta voisi koskea myös muuta käyttöä. Lehtikuusessa on mm.pihkaa ja uuteaineita. Esim . Venäjällä tehdään lastulevyä ilman lisättäviä liima-aineita ; liima on jo lehtikuusessa valmiina. Lastulevyhän sai huonoa mainosta taannoin kun huomattiin levyistä irtoavan formaldehydiä. Lastulevyn tekoon kelpaisi pieniläpimittainen harvennuspuukin.