Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Syksyllä oli jossain uutisissa, että eukalyptuksen kasvatus etelän mailla on saman hintaista kuin kotimainen koivukuitupuu ostettuna. Niin halpaa on kuitupuu.
Mutta polttopuuksihan se koivu kannattaa muutenkin tehdä ja parhaat tukit vaikka sahauttaa tuppeen jos mahdollista.
Aika vaikea on ennustaa oikein mikä puutavaralaji olisi kysyttyä esim.20 vuoden päästä. Sen verran nopeasti vaihtuu muoti maailmalla ja sekin vaikuttaa sahatavaran menekkiin.
Koivupulan takia kuitupuutakin alettiin joskus 70-80 luvulla tuoda Venäjältä enemmälti, kun kotimaassa sitä oli pidetty lähinnä roskapuuna havupuu -taimikoissa.
Eihän sitä tiedä miten tarpeelliseksi vaikkapa lämmityspuuna ja häkäpönttöautojen polttoaineena koivu muuttuu vielä tulevaisuudessa.
Heikko kuitupuun hintakehitys tod.näköisesti alkaa haitata tulevaisuudessa myös teollisuuden puunhankintaa, jos ja kun metsäautoteiden kunto heikkenee ja voi olla joskus niinkin, että oikeasti kuitupuuta ei ole tarpeeksi tarjolla kotimaassa. Tuontipuukin saattaa silloin olla hinnoissaan, vaikka onhan se sitä ollut verrattuna kotimaiseen jo pidemmän aikaa. Halpa rupla on tosin laskenut tuontihintoja lähemmäs kotimaan tasoa tällä hetkellä.
Äänekosken tehdas käyttää valmistuttuaan myös koivukuitua, mutta se ei korvaa kokonaan koivukuidun käytön aiempaa vähenemistä.
Siinä uudessa autoilun verotusmallissa raskaskalusto saisi veroihin vähennystä nykyseen verrattuna. Henkilöautoilta perittäisiin entistä enemmän.
Eniten menettäisi ”tuoreen” auton ostajat, jos kompensaatioita ei tehtäisi tai se tulisi vain tänä vuonna auton ostaneille.
Trafin autoverolaskurin vertailussa oli erikoinen laskutapa, kun vain nykyisen verotavan katsottiin sisältävän laskennallista autoveroa. Käytännössähän se laskennallinen autovero olisi pitänyt jyvittää myös uuden tavan verolaskentaankin mukaan. Vain uudet autot autoveron poiston jälkeen ei sisältäisi enää sitä veroa.
ST1 valmistaa Kajaanissa biopolttoainetta sahanpurusta ja aikoo laajentaa sitä toimintaa vielä. Se ainakin on kotimaista energiaa, jota tehdään sivutuotteesta.
Sähköauto voi olla käytön kannalta ekoteko, mutta akkujen valmistukseen tarvitaan paljon louhittavia metalleja eikä esim. hiilivoimalasta tuleva sähkökään ole päästötöntä.
Biokaasukäyttöisiä autoja pyritään lisäämään tukemalla tilakohtaista metaanin talteenottoa karjatiloilla. Se on hyvä suunta energiapolitiikassa. Metaani ei saastuta ollenkaan ja karjanlannan ominaisuudet lannoituskäyttöön paranee samalla ; hajuhaitat vähenee.
Toimituspuun hyljeksimiseen liittyy varmaan yhden kilpailevan puunostajan kampittamisyritystä.
Toimituskaupoissa eri puutavaralajit ohjautuu paremmin omiin käyttöpaikkoihinsa ; kaikki yhtiöt ei osta esim. pikkutukkia ollenkaan. Kuitupuu ei liene toimituskauppojen takia yhtiöille kalliimpaa. Mutta pienen kilpailun syntymisen takia voi tulla vähän kalliimmaksi kilpailun takia. Isoille yhtiöillehän olisi tietenkin optimitilanne paikalliset monopolit puunostossa.
Romutustodistuksella saatu alennus on aivan eri asia. Se pitää ottaa huomioon veron laskennassa niille, jotka sen käyttivät.
Päästöjen väheneminen on toissijainen tavoite. Ensisijalla on verotulojen saannin jatkuminen.
Ajomäärien vähentäminen pienentää maksuja jo kun polttoainetta säästyy.
Autoveron maksaneiden kompensaatio olisi helppo laskea auton nykyarvon ja aikoinaan maksetun autovero%:n avulla.
Trafin laskurissa oli muuten oikeastaan virhe, kun siinä verrattiin nykyistä autoverotusta ja mahdollista uutta. Nykyisin voimassa olevassa verotustavassa ”laskennallinen autovero” oli mukana, mutta se olisi pitänyt lisätä myös uuteen veromäärään. Eihän se maksettu autovero katoa minnekään niistä autoista joista se on jo kertaalleen maksettu vaikka uusi verotustapa tulisikin käyttöön.
Vuosikymmenten takaiset mielikuvat vanhoista autoista varmaan muuttuu jokaisen merkin kohdalla kun tutustuu uuteen saman merkkiseen autoon.
Vuosituhannen vaihteessa oli työautona Mitsubishin pickup eikä siinä muuta vikaa juuri ollut kuin tehoton moottori. Nykyään niissäkin alkaa olemaan joka merkillä tarpeeksi tehoa ja vääntöä työkäyttöönkin.
Moottorikelkat ja telamönkijät on parhaita vehkeitä mm. ranta-alueilla ja saarissa, joissa pitkät ajomatkat sujuu nopeasti jäätä pitkin.
Aikoinaan ajoin Lynxin ja Polariksen työkelkoilla tuollaisilta kohteilta polttopuita ja tuulenkaatoja myyntiinkin. On niitä monilla vieläkin käytössä ainakin kotitarvepuun ajossa. Polariksen n. 60 hv. leveätelainen jatkoperällä vetää ja kulkee paljon paremmin kuin jokin 20 hv:n puksutin.
Ydinvoima on kallista ja sisältää muitakin riskejä kuin niitä maailmalla jo toteutuneita, joita ei pitänyt koskaan tapahtua. Sen päästöttömyydestäkin ollaan montaa eri mieltä.
Paikallisten sopivien energiantuottotapojen suosiminen riittäisi sähkön tarpeen riittävän kotimaisuusasteen varmistamiseksi.