Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Mersut, Volvot ja BMW:t on niitä eniten ajettuja ja siten liian suurilla hylkäämis%:lla ko. tilastossa.
Mm. Land Cruisereilla saattaa olla myös keskimäärin melko paljon km:jä. Mutta ihan kärjessä se ei ollut vähän nuorempien autojen vertailussa ; keskikastiin näytti kuuluvan.
Joku konsultti oli päätynyt siihen, että autoilun kokonaishinta nousisi, mutta ei se näkynyt asian esilletuonnissa.
Mitenkähän paranisi vähemmän liikennöityjen teiden hoito, kun niille ei riitä kuitenkaan tarpeeksi maksavia asiakkaita ? Operaattorit suosisi tietysti pääväylien pakettien myyntiä ja myös saman suunnan rautatiet jäisi helposti huonolle hoidolle ; niiden kunnostaminenhan vähentäisi tuloja.
Olisihan niitä muitakin edullisempia vaihtoehtoja kuin satelliittiseuranta.
Vaikka päästöperustainen verotarra tuulilasin alareunaan ja ajokilometrien tsekkaus katsastuksen yhteydessä. Ei varmaan olisi ainakaan hankalampi estää mahdollisia mittarinpyörityksiä kuin mitä olisi seurantalaitteiden hakkerointien estäminen.
Muutaman sadan miljoonan seurantasysteemi ja sen hoitaminen jäisi uuden voittoa tavoittelevan yhtiön syntymisen ohella pois.
Männyissä on ravinteita n. 1,5 kg/ m³ ja kuusessa n. 3 kg/ m³ . Koivujen ravinteiden määrä on jossain noiden arvojen välillä ; lähempänä kuusia jos kasvupaikka on rehevällä maalla. Ravinteiden lisäksi lahoava puuaines lisää pieneliöstön hajotustoimintaa jolloin ravinteiden käyttökelpoisuus paranee.
Kallis systeemi satelliittipaikannus ainakin olisi. Järjestelmän luonti ja ylläpitäminen, seurantalaatikot ja niiden uusimiset. Ne maksaisi kuitenkin autoilijat.
Eläkerahastoista olisikin paljon parempi paikata valtion taloutta. Siellähän on yli 160 mrd € tuottavaa rahaa. Eläkemenoihin tuotoista ei mene kuitenkaan kuin osa.
Jätkä :
Puiden ei tarvitse olla tasavälein. Osittainen ryhmittäisyys ei vähennä kasvua ellei synny selviä aukkopaikkoja. . Puiden ”keskimääräinen etäisyys” toisistaan ei tarkoita sitä että puut olisi tasaisin määrävälein.
Puiden juuret saattaa joskus leikkautua poikki ajourapainumissa, mutta muutenkin kasvun heikkeneminen ajourien takia ei ole omaa keksintöäni vaan tunnettu tosiasia; koealojen mittauksista saatua tietoa.
Mitä tulee puiden käyttämään ajourilta tulevaan kasvutilaan, niin se on vaan niin, että ensiharvennuskokoiset puut ei pysty kokonaan korvaamaan lisäkasvullaan menetetyn kasvupinta-alan kasvupotentiaalia jos ajourat on leveitä. Kasvuun liittyy myös viivästynyt kasvureaktio harvennuksen jälkeen ja usein tiheyden erot ajourien reunoissa/keskellä uria. Suuremmat puut 2. harvennuksen jälkeen pystyy jo käyttämään laajemman kasvualueen kokonaan hyväkseen.
Jos uran leveys on 4 m ja uran keskeltä mitataan 3,99 m säteinen koeala,niin puustoinen ala on vain 0.75 m² suurempi kuin puuton ala ja keskimäärinen puiden etäisyys ajouran varren puilla on silloin n. 3,3 m normaalilla ensiharvennustiheydellä hakkuun jälkeen (jos puut olisi ~ tasaisesti jakautuneina koko alueella) . Se tarkoittaa että keskimäärin ympyräkoealalla olisi silloin 2,3-2,4 puuta. Mutta voihan niitä tietysti olla paljon enemmänkin joissain tilanteissa. Jos hakataan manuhakkuulla niin varmaan onnistuukin tihentymien jättäminen uran varteen.
2- 2,5 m puuväli on ennen harvennusta ja sen jälkeen 3-3,5 m, ja 3,99 m koealakepillä uran keskeltä mitattuna molemmat reunat jäävät 6,91 m matkalta koealan sisään.
”Puuki ei ottanut huomioon vielä sitä että tuon ”puulannoituksen” jälkeen jää myös ajourille kasvava puusto”.
Se jäi pois, ellei korjuuta sitten tehtäisi ilman leveitä ajouria. Jos siis tehdään 4 -4,5 m:n normiurat , niin keskimäärin eh:lla kasvutappio on 8 %:n luokkaa. Puuthan ei kasva monestikkaan sopivasti riveissä eikä motokuskit muutenkaan ehdi valkkaamaan aina kasvatuksen kannalta sopivimpia, reunapuusto jää helposti liian harvaksi ja ajourapainumiakin voi syntyä.
Plussallehan se menee reilusti useimmissa ko. tapauksissa vaikka pienet ensiharvennustulot jäisikin saamatta.
Melko hyvä ”sijoitus” voi olla myös pienehköjen puiden kaataminen lannoitteeksi, vaikka metsä jääkin silloin melko ruman näköiseksi ja vaikeakulkuiseksi vähäksi aikaa.
Puukuutio sisältää ravinteita muutaman kilon ja lisäksi maanparannustakin tulee hoidettua samalla. Luonnonlannoitus on siinä mielessä keinolannoitusta parempi vaihtoehto.
A-lantalannoitus maksaisi n. 200 €/ha ja raivaus (mieluimmin omana työnä) nettona tilanteesta riippuen ~0 – 300 €/ha . Menetetty kantoraha on melko pieni ; tyypillisesti n. 100-150/ha nettona (- korjuuvaurioiden vaikutus?). Eli homman kokonaiskustannus olisi ehkä n. 50-100 €/ha ja lannoituksen tuotto on kasvulisäyksenä hyvä varsinkin samalla hoidetuksi tulleessa metsässä.