Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
”Tuota tuota. En menisi vannomaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaksi. Joku tuolla edellä epäili typpeä, mutta veikkaan hiilidioksidia (CO2). Sitähän sitä lisällään kasvihuoneisiin ja muistaakseni avomaallekin kaupataan ratkaisuja.”
Hiilidioksidi lisää kasvua . Luke:n tutkimuksen tekijän (Henttosen) mukaan pääosin ko. kasvunlisäys johtuisi kuitenkin lämpenemisestä. Se ei käy ilmi, miten päätynyt siihen. Typestä ei ainakaan johdu, koska sen laskeuma ei ole sanottavasti muuttunut.
Itse veikkaisin, että hiilidioksidin lisäys on niin marginaalista, että se ei vielä selitä kasvunlisäystä tarpeeksi.
VMI:n mukaan kangasmailla on metsän kasvun lisäys ollut 40 vuodessa keskimäärin 0,7 m³/ha/a (=Ilmaston lämpenemisestä aiheutunut) , joka on n. 37 % kokonaiskasvun lisäyksestä.
C02 :a tuo kasvunlisä (0,7) sitoo Suomen kangasmailla (n.70 % metsämaista) n. 14 – 15 milj. t / a . Aika hyvä lisä siihen nielu/päästö vertailuun käytännössä., vaikka monimutkaisesta laskentatavasta johtuen ei taida juuri vaikuttaakaan laskennallisten päästöjen määrään.
Tyypillisesti autojen ”laboratoriolosuhteissa” mitatut viralliset kulutuslukemat on n. 30 % pienemmät kuin käytännössä. Merkki-ja mallikohtaisia eroja voi olla paljonkin.Kulutuslukemat pieneni huomattavasti suunnilleen samaan aikaan kun co2-päästöjen perusteella alettiin periä autoveroa. Viimeksi taisi Nissan Quasqain dieselmalleissa paljastua päästömittausta varten räätälöity ohjelmointi. VW:llä suurimmat ongelmat ko. asiassa, mutta moni muukin auton valmistaja taitaa olla samalla astialla.
Kulutusmittaus saattaa heittää myös auton oman ilmoituksen osalta. Parhaiten onnistuu mittaus jos laskee kulutuksen kilometrien ja tankatun polttoaineen avulla.
Mutta ajotapahan se vaikuttaa eniten kulutukseenkin. Omassa autossakin 2 l:n turbon kulutus jää alle 7 l / 100km , mutta ei kaupunkiajossa.
Kulutus ja päästöt nousee huomattavan paljon jos alitehoisella autolla vetää esim painavaa peräkärryä.
Ensiharvennusten kokopuukorjuu vähentää kokonaiskasvua ~ 8 – 12 % . Eli kannattaa ottaa sekin huomioon, jos myy oksineen ja latvoineen energiapuuksi. Sama ongelma on eriasteisena kasvupaikasta riippuen päätehakkuillakin. Kuivahkoja ja sitä karumpia kankaita ei ainakaan kannata hakkuutähteistä paljaaksi putsata.
Vaihteluita säätilassa on aiempaa enemmän. Keväät on aikaistuneet mutta toisaalta pitkiä kylmiä pakkasjaksojakin on ollut joinakin talvina (esim. v. 2010 oli monta viikkoa yli 25 ast. pakkasta).
Aikalailla kiistanalaisia ne lämpenemisen ennusteet kuitenkin ovat. Mm. Kilpisjärvellä vuosikymmeniä säätilatarkkailua tehnyt tutkija oli sitä mieltä, että ihan normaaliin lämpötilanvaihteluihin kuuluu nykyinenkin vaihe eikä sillä ainakaan siellä ole ollut juuri merkitystä luonnonolosuhteisiin.
Metsän kasvua ilmaston lämpeneminen on täällä lisännyt, ainakin uutisten mukaan, 25- 45 %, pohjoisessa enemmän kuin etelämpänä.
Sekametsät kestää paremmin öttiäisten hyökkäyksiä ja muitakin tuhoja, kuin yhden puulajin metsät. Varsinkin kloonattujen alkuperien kestokyky voi olla liian heikko tuholaisia vastaan. Myöhään tehdyt ja liian voimakkaat ensiharvennukset on myös entistä alttiimpia metsätuhojen syntymiselle.
(Ps. kasvunlisäykset oli (arvioitu/mitattu) kangasmailla. Kuinka paljon esim. Lapin osalta lienee vaikuttaneet (syvä)auraukset, jotka oli yleisiä sieltä 70-luvun alusta lähtien ainakin 90-luvun alkuun asti.)
Osaltaan nuo ryteikköhakkuut laskee kantohintaa, koska ennakkoraivatuista ei myyjä saa suhteessa tarpeeksi parempaa hintaa.
Lääkkeeksi sopii se , että pahimpia ryteiköitä ei harvennettaisi koneella ollenkaan tai sitten jollain keinolla mo saadaan tekemään/teettämään ennakkoraivaus. Jo aiemmin puheena ollut raivauskustannusten jakokin olisi kaikkien osapuolten etu ellei muuten homma onnistu.
Tutkimustuloksia on jo olemassa jatkuvankasvatuksen kannattavuudestakin, mutta olisi hyvä laittaa linkki tai maininta tutkimukseen , johon viittaa (Jovain).
Välttämättä ei muista mistä tietonsa on saanut, mutta jos mahdollista niin helpottaisi asioiden ymmärtämistä.
Itsekin muistan erään muutaman kuukauden takaisen (googlaamalla saadun) kotimaisen tutkimuksen yhteenvedon, jossa oli verrattu jatkuvaakasvatusta, tasaikäiskasvatusta ja harsintaa. Harsinta oli sen tutkimuksen mukaan ollut kannattavinta ja jatkuvakasvatus suunnilleen samalla tasolla tasaikäisen kasvatuksen kanssa. Mutta se ei sano vielä mitään, jos ei kerrota lähtötilannetta eikä laskennan korkokantaa ja puun hintoja.
Samalla sivulla oli verrattu yhden kuusikkokuvion käsittelyä jk:lla ja viljelemällä ja siinä viljely oli ollut kannattavampaa ,(sillä varauksella että ei voi silti yleistää kaikkiin samanlaisiin kohteisiin.)
Juu, puun reaalihinnasta tosiaan puhuit. Mutta kun todellisuudessa puun hinnat on pysyneet keskimäärin nimellisesti samoina jo kauan aikaa. Esim : 90-luvun alussa tukkipuusta maksettiin ~ 300 mk/k-m³ ja kuitupuusta ~ 100-120 mk/k-m³. 2000-luvun alkupuolella kuusikuitupuusta ~ 22 € / k-m³ ja v. 2010 jonkun euron enemmän kuin nykyään miltei kaikista puutavaralajeista. Eli nimellishinta on pysynyt suunnilleen samana, ei reaalihinta (johon ainoa poikkeus oli v:n 2007 hintahuippu ).
Samalla tavallahan se on metsän reaalikasvun tuotosta vähennettävä inflaation vaikutus kuin muistakin sijoituksista, jos puun hinta pysyy samana.
Tämä ei kuulu mitenkään tähän ketjuun, tuli vain mieleen :
Maalaismies meni kaupunkiin ensi kertaa ja kohtasi hienon rouvan, joka paheksui kuinka ruma mies voikaan olla. Siihen ukko vastasi : ”En minä vielä kovin ruma ole, mutta näkisitpä siskoni. Se on melkein yhtä ruma kuin sinä.”