Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Jo 80-luvulla kun tehtiin kunnostusojituksia me ainakin vaa’ittiin suot epäselvissä tapauksissa eikä niitä alarinteeseen tehty suoraan laskusuunnan mukaan . Turha tehdä uudestaan saman suuntaisiksi. Ennen vaikka harvemmalla välillä viistoon on parempi ratkaisu.
Auton ostohan vähentää valtion velanottamisen tarvetta. On sen verran hyvin tuottava lypsylehmä monipuolisen verotuksen kohteena. Mitä kalliimpi auto ja polttoainesyöpömpi, sitä parempi tuotto verottajalle. Vain sähkövero siihen lisättävine alv:neen saattaa olla ”nerokkaammin” toteutettu.
Kannattaisi vain niin valtion verokirstun vartioiden kuin suomalaisten autoilijoidenkin kannalta fiksata verotusta asiakasystävällisempään suuntaan. Korkea verotus ei tuo läheskään aina korkeinta tuottoa eikä se tuo sitä h-autojen kohdallakaan.
Haapa ei näy tuloksissa, koska vertailuaineistoa ei ole. Haapakuvioita ei ole tarpeeksi ja ohjelma laskee sen joksikin muuksi.
Lapissa ei varhaisperkaus olekaan välttämätöntä kuin rehevimmillä kohteilla. Uudellamaalla on tilanne aivan erilainen.
Kantohinnathan ne perinteisesti ensimmäiseksi joustaa alaspäin, kun menot lisääntyy. Konekulut (muutkin kuin puunkorjuukulut) on nousseet tämän vuosikymmenen aikana paljon. Puun hinnat sen sijaan laskeneet. Näyttää että ostofirmat on siirtäneet suoraan korjuutaksojen nousun puun hintaan. Yhtälö on huono, koska laskeva puun hinta innostaa harvoja hoitamaan metsiään/metsäteitään entistä paremmin.
Hirvien ruokapaikkojen lisääntyminen ja keskittyminen pusikoituneisiin taimikoihin tuo varmaan etua taimikkonsa hyvin hoitaville. Toisaalta se voi myös lisätä hirvien määrää.
TM:n paras talviauto-vertailussa tuli tänä vuonna tasapeli Volvo 90:n ja Audi Q2:n kanssa.
Talviautotestien perusteellakin näkee, mitkä automerkit sopii parhaiten Suomeen: Eniten voittoja 12 vuoden aikana on tullut Volvolle (4), toiseksi eniten Mersulle ja Audille ( 2 molemmille).
Teoriapainotteisintahan se opiskelu metsäpuolellakin on yliopistossa. Harvoin opiskelukaan ihan hukkaan heitettyä aikaa on. Moni meidänkin kurssilta jatkoi muualle jatkokoulutukseen, kuka minnekin ; muutama jatkoi muille aloille, osa yrittäjiksi, joku luki yliopistossa opettajaksi jne. Työttömyys on nykyään vain niin yleistä, että oman alan töitä taitaa metsäpuolellakin varsinkin mh:lla olla melko vähän.
Tuo on totta, että joskus hyvä amatööri on parempi kuin huono ammattilainen, ja se koskee lähes kaikkia ammattialoja. Ei metsäala siinä suhteessa mikään poikkeus ole.
Harrastelija :”Siinä ajon ohella jutusteluissa opiskelemaan pääsi lähinnä laudaturin yo:aat… ” Onpa ollutkin erikoinen ja nopea valintatilaisuus. Itsekö toimit valitsijana vai miten tuo tapahtui ? 🙂
”Lyhythän se on metsäinsinöörin koulutus. Tullaan suoraan suoraan lukiosta ja useimmille ensimmäinen vuosi kuluu oppiessa tunnistamaan puusta kumpi pää puusta on tyvi ja kumpi latva.”
En tiedä puhuuko wanhajätkä omasta kokemuksesta vai mistä, mutta enpä usko että kovin moni nykyäänkään menee mti:ksi opiskelemaan ellei ole ennestään kokemusta ja/tai kiinnostusta ollut nuorempana metsään liittyviin töihin. Harjoittelujaksotkin on pakollisia myös yo-pohjaislla linjoilla.
Helpompi sinne tosin voi olla päästä kuin aikoinaan, kun itsekin hain ja pääsinkin opiskelemaan. Silloin alle 3 % yli 700 hakijasta pääsi sisään.
Kuluvia osiahan ei takuut korvaa. Huoltosopimukset kk-maksuineen on eri asia, jos niissä mainitaan erikseen myös kuluvien osien korvaaminen.
Kalliimpien remonttien korvaaminen takuuaikanakin voi olla epävarmaa. Niitäkin esimerkkejä on runsaasti autoaiheisillla keskustelupalstoilla.
2 vuoden välein ilmastointilaitteen huoltaminen on hyvä lisätienesti huoltamoille, mutta todellista tarvetta niin usein tehtynä sille ei ole.
Mikä lienee sitten optimi co2:n määrä metsänkasvulle ? Aika pieni määrä ilman kaasuista on hiilidioksidia (~ 390 ppm), joten voisi olettaa sen lisääntymisen vaikuttavan kasvua parantavasti vielä paljonkin yli nykyisen määrän.
Mutta vaikea on ennustaa metsänkasvun muutuminenkin muuten kuin jälkeen päin mittauksilla. Liian paljon on liikkuvia osia yhtälössä. Jos kasvu lisääntyykin , niin sitten voi tulla lisääntyvät luonnontuhot rajoittamaan kokonaiskasvua.
Myös pienilmasto vaikuttaa metsikön kasvuun muiden muuttujien lisäksi. Harvennus lisää varsinkin kuusikossa kasvukauden keskilämpötilaa ja lisää haihtumista.
Korjuutaksojen sisältö on varmaan firmakohtainen eikä niitä julkaista yleiseen jakeluun Mutta aika paljon voi päätellä puun hinnoittelun perusteella leimikkoja myytäessä. Esim. erään kuitupuuta arvostavan firman hinnoittelussa avohakkuulla tukkipuun korjuutaksa oli parin euron luokkaa ja kuitupuun taksa sitten vastaavasti ”tavallista” parempi.
Hyvät ensiharvennusleimikot on hinnoiteltu yleensä liian alas suhteessa huonoihin, kun niitä vertaa toisiinsa korjuukulujen osalta.
Puun hankinnan kulut on muutamia euroja mottia kohti. Joskus ”parempaan aikaan” , kun puulla oli vielä hyvä hinta, puun ostomiehiäkin oli nykyistä enemmän ja ostomäärät/hlö paljon pienemmät kuin nykyisin.
Kuusella siirtoja voi tehdä etelästä pohjoiseen päin ~ 200 lämpösumma ast. verran. Pohjois-Suomessa etelään päin siirtoja ei suositella ainakaan männyllä.
Ruotsista tuotiin kuusen taimia ainakin Väli-Suomen istutuksiin muutamia vuosia sitten. Hyvin näyttävät kasvavan. Hallan vioituksiin vaikuttaa alkuperää paljon enemmän kasvupaikan olosuhteet ainakin kuusen osalta.