Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Onhan se ilmasto muuttunut keskimäärin jonkun verran lämpimämpään suuntaan. Ainakin keväät on aikaistuneet. Mutta sen aiheuttajista ja tulevasta kehityksestä on monenlaista mielipidettä. Miten muuten mahtaa vaikuttaa kokonaisuuteen metaanipäästöt esim. Siperian suoalueilta, joista on pumpattu öljyt ? Metaanihan on 20 kertaa haitallisempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi.
Saaret on varmaan hakattu niin luonnonmukaisesti, että greenpiisiläiset ei aluksi huomanneet mitään hakkuita tehtyneenkään.
Lehtikuvan perusteella ihan ok. männiköltä näytti jälki. Rannassa harvahko jk:n maisemahakkuu. Semmoinen sopii hyvin saarikohteisiin.
Voi olla että Vw:n on petrannut dsg-automaattinsa ja tsi-moottorien kestävyyttä. Automaatin ongelmana on ollut nykivä vaihtaminen. Uusissa on entistä enemmän pykäliä ja jotain muitakin muutoksia on tehty halvempien mallienkin vaihteistoihin.
Joku tuolla aiemmin kertoili, miten TM -talviautotestien kärkipäässä on aina kalliimman hintatason autot. Esim. muutama vuosi sitten kisan voitti Volvo v40 pienellä dieselkoneella. Sen hinta on ihan keskitasoa.
Koska tarpeeksi pienen hirvikannan ylläpitäminen on ylivoimaisen vaikeaa, niin hirviä pitäisi aidata reservaatteihin. Vaikka 1000 ha alueita hirviaidoilla tarhoiksi, joissa hirviä muutama sata/ alue, 22 km hirviaitaa. Lupavaroista käytetään nyt alle 10 % hirvituhojen ehkäisyyn. Siitä n. 3,5 milj.€/a rahasta liikenisi varat hirviaitausten rakentamiseen ympäri Suomen niemeä. Hirviä pitäisi tietysti ruokkia aitauksiin, mutta se tulisi kaikkineen kansantaloudellisesti paljon halvemmaksi, kuin nykyinen käytäntö. Sopivia maa-alueita on valtiolla myös E-Suomessa. Muiden metsäalueiden hirvitiheys voisi olla siten miltei olematon eikä metsästysharrastus mahdollisuudet silti hupenisi.
Vuoden -75 tai – 76 markka vastaa nykypäivän euroa .(en muista tarkemmin kumpi vuosi ).
70-luvulla oli kova inflaatio ja taisi olla öljykriisikin v.-73 . Kantohinnoista ei ole tarkkaa muistikuvaa siltä ajalta mutta suhteessa hinnat oli korkealla varsinkin hintapiikin (-73) aikaan. Tex Willerin irtonumero taisi maksaa silloin n. 2 mk.
Metsän kokonaiskasvu on vuodesta -70 lisääntynyt kangasmailla keskimäärin n. 1,8 m³/ha/a , joten sen verran ”helpotusta” on voinut tulla kannattavuusongelmiin. Toisaalta kasvulisäys johtuu osin mm. metsän ikärakenteen muutoksista, osin ympäristön muutoksesta. Eikä parantunut kasvu tietenkään vastaa lähellekään kulujen hintojen nousua.
Asuntojen neliövuokrat on nousseet nopeasti kallistuneen rakentamisen ja asumistukijärjestelmän vuoksi varsinkin pääkaupunkiseudulla.
Suomen metsät on jo aloittaneetkin sopeutumisen ilmaston muutokseen ainakin kasvun osalta. Kun vuosittainen kasvu on n. 105 milj. m³. niin hiiltä sitoutuu puuhun n. puolet puun massasta ja maahan karikkeena liki saman verran. Osa hiilestä jää pysyvästi maaperään.Luonnontilaiset suot kerää hiiltä 50- 200 kg/ha/a. Myös puun rakennuskäyttö säilöö hiiltä pitkäksi aikaa.
Kun Suomen hiilipäästöt on n. 55 milj.t/a , niin aika suuri osa siitä kuittaantuu jo luonnon oman toiminnan avulla.
Tuosta paperinvalmistuksen vähenemisestä: Olikohan Pellervon tutkimuslaitoksen kirjoitus, että kuitupuuta käyttävän teollisuuden puun jalostusarvo pienenee, kun paperin tuotanto vähenee ja siirrytään enemmän biotuotteiden valmistukseen. Mutta luulisi biotuotetehtaankin tuotevalikoimalla saatavan lisäarvoa paljonkin. Kuitupuusta saadaan yli 10 eri tuoteryhmän tuotteita, kun puu käytetään tarkkaan hyödyksi.
Kartongin tarve kuitenkin kasvaa. Suomessakin olisi tarvetta lisätä pakkauskartongin käyttöä entisestään, niin ei tarvitsisi Lahden hiihtoihinkaan kartonkiin pakattua juomavettä laivata Englannista.
Muovin käyttö on saastuttanut jo, merien lisäksi, sisävesiäkin myös Suomessa, joten puupohjaiset pakkaukset voi olla kohta entistäkin kysytympiä muuallakin kuin Ranskassa, jossa kielletään pakkausmuovin käyttö.
Kuinka paljon käytetään varoja tuon 6 § :n mukaisesti varoja taimikkotuhojen ehkäisyyn, karkotteisiin ja karkotusnauhoituksiin ? Vai haetaanko niitä ollenkaan ?
Onhan ne kantohinnat jo nykyäänkin koplattu ensiharvennuksillakin leimikon laatutekijöihin, mutta hyvän leimikon hinnan nousu on helposti sen verran pieni, että parhaimmillaan kattaa ehkä ensiraivauskulut. N. 5 – 13 €/m³ on hintahaitari eh-kuitupuulle eli hintoja on laskettu (ei nostettu) leimikon laadun mukaan.
Lisäarvoa kuitupuulle saa jos kasvattaa ne pikkutukkikokoon asti tai keksii niille muuta pienimuotoista lisäarvoa jalostamalla vaikka aidanseipäiksi tms.
Metsähallituksen kuitupuukaupat on lisänneet tarjontaa niin paljon, että yksityisten kuitupuukauppoihin ei ole odotettavissa hinnan nousemista ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Kannattaa keskittyä tukkipuun kasvatukseen heikon kuitupuun kysynnän alueilla. Kun siitä tulee pula joskus, niin voi olla jopa taloudellisesti kannattavaa.
Skoda o. on varmaan ollut jo aiempien vuosien vertailussa. Eihän ne samoja autoja joka vuosi syynää vaan vaihtelevat jatkuvasti. Nytkään ei ollut esim. nelivetoisia oleenkaan mukana vaan etu-ja takavetoisia.