Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Verottajan vuosittainen arvio metsänkasvatuksen tuloksista perustuu myyntimääriin ja kustannuksiin. Nehän vaihtelee paljonkin vuosien mukaan.
Kainuussakin keskimääräinen kasvu riippuu hyvin paljon mm. metsätyypistä, kasvupaikasta (korkeus, vesistöjen läheisyys, ilmansuunta rinnemailla jne), uudistamistavasta, puulajista, harvennusvoimakkuuksista ym. Kasvuissa häviää sopivissa olosuhteissa suht. vähän esim. Keski-Suomen korkeudella kasvaviin metsiin. Mutta kantohinnat on keskimäärin huonompia kuin etelämpänä, vaikka puun laatu onkin yleensä parempaa.
80-luvulla ajelin 3 erilaisella isolla diesel h-autolla. Nissanilla ja 2:lla 244 Volvolla. Jos autoja vertaisi traktoriin, niin eniten sitä muistutti Nissan eikä Volvot.
Nykyäänhän uusilla traktoreilla on melkein yhtä hyvä ajella kuin hyvillä maastoautoilla.
”Jostain kumman syystä” näiden tihentymien alueilla kannan leikkaaminen ei tunnu onnistuvan sitten millään. ”Jos meidän kulmakunnalle tulee vain 2 lupaa/ seura, niin ei noille toisille seuroille voi antaa 10 lupaa/seura”
Eikö tuon vois ratkaista yhteisluvilla ? Vai tökkääkö sekin kateuteen ?
Aiemmin on ollut puhetta. että nmh pienpuutuen läpimittaraja laskisi 16 cm:stä 13 cm:iin, jotta kuitupuuhakkuita ei tehtäisi tuettuna.
Eh:n kuitupuun kantohinnathan laski nykyään voimassa olevan tuen tultua voimaan sen tuen verran.
Samaisen laaturaportin mukaan autojen laatukyselyn mukaan järjestys oli seuraava : 1. Volvo, 2. Audi ja BMW, 4. MB, 5.Mini ja Toyota,7. Mazda, 8. Kia …14. Hyundai.
Paremmanluokan autojen sijoitusta kokonaisarviossa tiputti aasialaismerkkejä lyhyemmät takuuajat.
Virhevastuu on voimassa vaikka takuuaika olisi päättynyt, mutta pitkä takuuaika voi olla silti parempi auton omistajan kannalta. Toisaalta takuukaan ei aina kata kaikkea mitä sen olettaisi takaavan. Luin vasta erään aasialaismerkin omistajan kertomuksen omasta kokemuksestaan, kun jo 15 tkm/2 v. ajon jälkeen autosta oli mennyt kytkin, niin sitä ei takuu ollutkaan korvannut.
Kiitos vastauksesta.
Miten tuo lumijälki-indeksi-laskenta tehdään käytännössä ? 10km kävely ja jälkien laskenta vai miten ?
Esim. tällä alueella pitäisi kartan mukaan metsäkauriiden tiheys < 0,1 , mutta enimmillään olen nähnyt 18 kaurista yhtäaikaa syömässä pellolla.
(Eipä ne juuri metsänkasvatusta haittaa, ei sillä , mutta ihan mielenkiinnosta tuon tilastoinnin tavoista olisi hyvä tietää.)
Paljonko niistä Mh:n hakkuista on Lapissa ojitusmätästettyjä ? Niitä varmaan pitäisi tehdä vain samalla sapluunalla kuin isompia kunnostusojituksiakin tehdään valutuskenttineen , kaivukatkoineen ja lietekuoppineen. Mäntykankaita taitaa olla enin osa lapin hakkuualueista, niitä ei tarvitse ojittaa, mutta monenlaista maastoahan sitä löytyy laajalta alueelta.
Pelkkä kaivinkoneella tehty mätästys ei kiintoaine- ja ravinne valumia juuri aiheuta, jos vesistöjen varsia ei muokata rantaan asti. Setifikaattien mukaisia luulisi olevan MH:kin hakkuut jo nykyisin.
Ex Metsäliitto maksaa kohtuullista korkoa sijoituksilleen ja kuittaa korot halvemmalla puun hinnalla. No samansuuntaista toimintaahan se on muillakin firmoilla ja myös kauppaketjujen bonuskorttisysteemit toimii pitkälti samalla periaatteella – etua tarjotaan niissä tosin myyjän eikä ostajan puolelta.
Myyjän ja asiakkaan roolit menee tosiaan puukaupoissa osin sekaisin varsinkin jos kauppaan kuuluu puunostajan puolelta jälkitöiden myyntiä.
Ydinvoimahan se vasta kallista ja saastuttavaa onkin, jos käy kuten jo muutaman kerran on käynytkin mm. Fukusimassa ja aiemmin 80-luvulla Tsernobylissä. Saksassakin ovat ongelmissa kallioluoliin vuotavien ydinjätteidensä kanssa. Kalliiksi ydinvoima voi tulla Suomessakin eikä vähiten Venäläisen ydinvoimalan takia. Venäjällähän energiateollisuuskin palvelee poliittisia päämääriä. Veronmaksajat kustantaa jätesotkujen siivoukset onnettomuustapauksissa. Firmoilla ei ole niihin vakuutuksia (eivät saa niin isoja vakuutuksia) eikä varoja.
Metaania saataisiin hyvin jätteistä ja varsinkin tuotantoeläinten lannasta. Muistaakseni sen paikallista tuottamista onkin jo alettu edistää jonkin verran.
Puiden kasvaessa hiiltä kertyy muuten myös maaperään, toisin kuin Tolopainen väittää. Osa eloperäisistä aineksista ei hajoa co2:ksi ja vedeksi vaan muuttuu koostumukseltaan ja kerrostuu maan pinnalle tai siirtyy syvemmälle maahan ja muodostaa maan hitaasti hajoavan eloperäisen aineksen, jossa hiiltä voi sitoutua maaperään jopa tuhansiksi vuosiksi.