Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Trivia .
Kannattaa lukea koko kappale eikä vain ensimmäistä lausetta.
Turha kaksinkertainen paperien pyörittely kemerassa lisääntyi edellisen ”uudistuksen” yhteydessä. Siitä ei pitäneet tuenhakijat eikä tukihakemusten käsittelijätkään. Aika paljon kuluu varoja byrokratiaan.
Niin, aion itse ainakin pitäytyä (tässä tapauksessa) paremminkin silmämääräseen arviointiin kuin taulukkoon tai karttaan, joiden mukaan ei kauriita ole yhtään lähimaillakaan 🙂
(Tuo yli 22 km etäisyydellä olevien alueiden painotuskerroin vähentäisi tässä ko. tapauksessa arvioitua keskimääräistä tiheyttä, koska tihein keskittymä on kaukana.)
Laskin maakunnan kokoisen alueen kaikkien laskentakolmioiden (taulukosta) indeksien keskiarvon. Laskentalinjan pituus ( M ) on 12 km, mutta indeksi oli muutettu (liite) 10 km:a vastaavaksi ( siitä tuo edellinen : MD = n. 10 km²).
Se vain mietitytti, kun paikallisesti kauriita on melko paljon, mutta laskennassa ei ole löytynyt yhtään kauriin jälkeä lähistöllä. Metsäkauriithan ei talvella välttämättä paljon liiku, joten laumat jää helposti pois laskennassa.
Olin ymmärtävinäni että tuon laskukaavan avulla saa tiheyden sen mittauskolmion pinta-alalle (?). Jos pinta-ala saadaan suoraan:M x D , niin silloin laskettu tiheys pienenee entisestään ed. olleessa esimerkissäkin. 4x4x4 -Tasasivuisen kolmion pinta-ala = n. 6,93 km² ja MxD = n. 10 km².
Jos ontarvetta olla omavarainen ympäri vuoden , niin talvella sähkön voi tuottaa pienellä tuulimylllyllä +akustolla, jos on sopiva paikka tuulien suhteen.
Eihan siitä saakaan suoraan, vaan pitää laskea erikseen. Kolmiolaskentakuvioiden pinta-alat lasketaan. Indeksilukujen keskiarvolla lasketaan yhden kolmion keskimääräinen tiheys, kerrotaan se kolmioiden lukumäärällä ko. alueella. Kerroin koko alueen tiheydelle saadaan jakamalla koko pinta-ala kolmioiden yhteispinta-alalla.
Planter :
Laskin suuurinpiirtein oikein . Tarkistin ja yksi kolmio oli jäänyt pois, ja tarkemmin kok.pinta-alakin olisi vähän suurempi kuin tuo 2 milj. ha .
Oikea määrä olisi 52,5 kpl / koko alue . Eli yhdellä kertaa 2 ha alueella olisi pitänyt olla ~ 34,5 % koko alueen kauriskannasta.
Jälkilaskenta voi olla tarpeeksi tarkka esim. hirvikantojen arvioinnissa. Sitä en väitä, kun en ole mikään riistalaskennan asiantuntija.
Laskin kuitenkin kokeeksi metsäkauriin esiintymisindeksin perusteella ja liitteen laskukaavan avulla sen tiheysarvion. Näyttäisi että ainakaan tässä tapauksessa (n. 20000 km² alueella) ei pidä paikkaansa, koska lopputulos olisi ~ 45 metsäkaurista /koko alue . Muutama kk sitten näin siis 40 % koko alueen metsäkauriskannasta 2 ha:n alueella. Ei voi pitää paikkaansa.
Hyvä kun aktiivisia metsänomistajia löytyy. Se on ihan sama onko metsät ostettu tai muuten saatu hoidettaviksi. Vastikkeellisesti hankituista metsistähän saa tehdä verotuksessa metsävähennyksen(-93 jälkeen hankituista) ja mahdollisten lainojen korot poistaa . Perintömetsistä pitää maksaa perintöverot.
Miten muuten lumijälki-indeksistä päästään tiheysarvioon ? Minkä kokoista pinta-alaa vastaa esim. 1 lumijälki/10km /vrk ?