Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 13,361 - 13,370 (kaikkiaan 13,757)
  • Puuki

    Miten upotetun puunipun painosta päästään tilavuuteen ? Sehän ei paina veteen upotettuna mitään ellei ole puut ole vettä painavampia.

    Se menee niin että puiden tilavuus saadaan niiden syrjäyttämän veden massan/tilavuuden avulla.

    Puuki

    Upotusmittausta voi käyttää apuna varsinaisen mittalaitteen/menetelmän kalibroinnissa. Eihän niitä kaikkia puueriä oikein  voi eikä tarvitsekaan mitata upottamalla.

    Kuormavaakamittauskaan ei ole välttämättä tarkempi kuin motomitta. Kertoimet on laadittu eri alueilta kerättyjen puiden kuukausittaisia tilavuuspainoja mittaamalla. Ne voi heittää jonkin verran leimikkokohtaisestikin jo viereisilläkin leimikoilla esim. kasvupaikkojen ja lämpötilan mukaan.

    Puuki

    Hirvituhojen aiheuttamia metsän tuotostappioita on hankala tarkkaan laskea, mutta niiiden suuruusluokka on kuitenkin arvioitavissa, kuten esim. prof. Kärkkäinen on tehnyt.

    Männiköiden taimikkotuhot on näkyvinä helpoiten havaittavissa. Osa niistä ilmenee vasta päätehakkuun jälkeen.

    Männyn kasvatuksen vaihtuminen kuusen kasvatukseen aiheuttaa  eniten niitä vähemmän näkyviä kasvutappioita. Karumpia männylle paremmin kuin kuuselle sopivia kasvupaikkoja on Suomessa  n. 30 % kangasmaiden kasvupaikoista. parhaat kuivahkotkankaat sopivat melko hyvin myös kuusen kasvatukseen, mutta keskimääräisessä kuivahkon kankaan kuusikossa kasvu jää männystä jälkeen  1 – 1,5   m³/ha/v  välisuomen alueella.  Kiertoajalla se tarkoittaa n. 2200 € /ha vähemmän kantohinnoissa.   N. 20 % vuotuisesta kuusen nykyisestä uudistusalasta olisi kannattavampaa uudistaa kuusen sijasta männylle.  Jos se olisi mahdollista, niin metsän tuotto lisääntyisi n. 50 milj. € /v.

     

     

    Puuki

    Jotkut ostajat kyllä kyselee jälkeenpäin leimikon myyjältä tilannetta. Voi olla että ovat  kiinnostuneita vain kilpailijan hintatasosta .Hintoja ei tarvitse kertoa, mutta siinä on hyvä kertoa syyt  miksi ko. tarjous ei riittänyt .

    Autokaupoissakin on asiakaspalvelulla iso merkitys. Kerran autokauppias soitteli perään, että miksi heidän tarjouksensa ei kelvannut ja minkä auton ostin. En sanonut ihan suoraan, mutta sen verran, että ymmärsi varmasti asiakaspalvelun puutteen olleen suurin syy kauppojen syntymättömyyteen.

    Puuki

    Tuhojen syntymisen ehkäisy tulisi varmaan halvemmaksi, kuin niiden korvaaminen. Ainakin jos korvaukset maksettaisiin todellisen haitan mukaan. Siihen esim.  -70-luvun alun n. 1 kpl/ 1000 ha tiheyteen kun ei päästäne kuitenkaan.

    Talvilaitumet on yleensä tiedossa ja niiden vahinkoherkkien taimikoiden aitaaminen ym. suojaaminen voisi olla kannattavaa.  Samoilla taimikoillahan ne hirvet ainakin oman kokemuksen mukaan vierailee useana vuonna peräkkäin ja metsän arvonlaskeminen paljastuu osin vasta vuosikymmenten kuluttua.

    Puuki

    Se vuoden 2008 jälkeinen palkkapolitiikka meni Suomessa överiksi.  Jos en ihan väärin muista niin tuosta lähtien esim.  julkisensektorin palkkamenot  on nousseet n. 40 %, mutta kun odotettua talouskasvua ei tullutkaan, joten velkarahalla pitää toimia.

    Kalliiksi on tulleet myös ulkoistamalla tehdyt hankkeet. Mm. uuden it-järjestelmän rakentaminen ja ylläpito sote-puolella. Esim Virossa vastaava järjestelmä tuli (suhteutettuna väkimäärään)  paljon halvemmaksi.

    Virossa muutenkin  taidetaan olla jo edellä Suomea talouden puolella. Ainakin yritysten toiminta on tehty siellä helpommaksi. Toisaalta Suomella on lisänä omat hankaluutensa mm. vieraan työvoiman verotuksen ja verottoman alkoholin tuonnin takia.

    Puuki

    Bensa-auto on vähemmillä ajoilla edullisempi käytössä kuin dieseli, mutta siinä pitää olla vastaavaa dieselmallia tehokkaampi moottori, jos haluaa yhtä hyvän ajotuntuman.

    Dieselautojen hinnat  saattaa laskea  ennen kuin ne kokonaan poistuu myynnistä. Esim. Saksassahan ne on jo joissain kaupungeissa kielletty kokonaan saastuttamisensa takia.

     

    Puuki

    Vanha keksintö tosiaan, mutta ihan hyvä silti metsäluonnon kannalta, että niitä ötökkäpuitakin jätetään.

    Itsellänikin ollut mielessä viedä havupuumetsiköihin ylivuotisia koivupölkkyjä koristeeksi ja lintujen pesintä-ja ruokapuiksi, kun ei  ole ostajia energiapuillekaan. Myös haapoja kaatelen  talvella jäniksille.

    Puuki

    Juu. Ei vastaa laserkeilattu metsävaratieto ainakaan vielä esim.metsäsuunnitelmia.

    Sopii  paremminkin motivoimaan tutustumaan metsän mahdollisiin hoito-ja hakkuumahdollisuuksiin, kuin hoito-/hakkuusuunnitelmien tekoon. Hakemusten-ja hakkuuilmoitusten tekoon se sopii ihan hyvin.

    Puuki

    Samalla  kun mäntytaimikoiden perustaminen on vähentynyt, on luonnollisesti lisääntynyt niiden vioittumisetkin.  Tällä menolla männyn viljely loppunee miltei kokonaan. Jäljelle jää  kesälaidunalueet ja luontaisesti syntyvät taimikot karuimmilla kasvupaikoilla.

    Kun hirviltä loppuu mieluisampi mäntyravinto, niin sitten ne syö talvella kuusentaimiakin.

    Hiipuava  innostus taimikonhoitoihin  saattaa auttaa  taimikkonsa hoitavia selviämään pienemmillä tuhoilla.  Mutta melkoista kansantaloudellista voimavarojen tuhlausta on jättää suuri osa taimikoista hoitamatta.

    Tuon linkitetyn tutkimuksen mukaan hirvien määrä pitäisi tiputtaa n. 1 kpl/ 1000 ha tiheyteen, jotta taimikkotuhot ~ puolittuisi nykyisistä.

     

Esillä 10 vastausta, 13,361 - 13,370 (kaikkiaan 13,757)