Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Paljon menee puuta myös metsätellisuudella energiantuottoon. Sellutehtaan jäteliemestä saadaan kai yli 2 x enemmän sähköä kuin laitos kuluttaa. Voishan sen jäteliemenkin käyttää muutenkin. Puun kuoret voisi myös jalostaa esim. katteeksi puutarhaviljelyyn.
Klapien käyttökin korvaa fossiilisia energialähteitä ja metsänhoidon kautta lisää arvopuun määrää metsissä. Usein jopa sitä metsäteollisuuden tarvitsemaa halpaa kuitupuuta.
Toisessa taimikkotuhoja käsittelevässä ketjussa oli linkki tutkimukseen, jonka mukaaan hirvitiheyden pitäisi olla n. 1 / 1000 ha, jotta hirvituhot vähenisi riittävästi. Sille tasolle tuskin päästään muualla kuin Lapissa. Koska uudistusalojen uudistaminen männylle on vähentynyt, niiden taimikkojen vioittumiset ovat lisääntymässä.
Taimikkojen aitaamisessa voisi käyttää esim. 1,5 m korkeaa aitaa jättämällä se alaosastaan auki. Tai käyttämällä kahta 60 cm leveää verkkoa . Sama betoniverkko-aita kestäisi ehkä 2:n taimikon suojauksen ajan käyttökelpoisena. Sillloin ha-kustannus ei jäisi enää kovin suureksi ; vastaisi ~ yhtä taimikonraivauskustannusta materiaalikustannuksiltaan.
Hintakuplaa voi lisätä moni muu asia kuin metsästä saatava taloudellinen tuotto-odotus.
Jo -90-luvulla tapahtui melkoinen muutos metsien arvostuksessa. Suurin osa metsänomistajista on monitavoitteisia ; pelkästään taloudellista turvaa hakevia on hyvin vähän. Sama kehitys on ilmeisesti jatkunut nykykypäiviin asti.
Puuhapalstojen ostajat maksaa ehkä ennemmän elämyksistä ja mahdollisuudesta tehdä pienimuotoisia metsätöitä. Virkistyskäyttökin on monille tärkeämpää kuin hakkuutulot.
Ulkomaalaisia suurkaupungeissa asuvia matkailijoitakin kiinnostaa , ainakin haastattelujen mukaan, suomalaisessa metsäluonnossa eniten hiljaisuus. Sama juttu varmaan kiinnostaa osaa metsien ostajistakin.
Tuo Gla.n kysymys onkin ihan aiheellinen . Linkolakin meni hiljaiseksi, kun oli ensin puhunut kuinka lääkkeitä ei pitäisi valmistaa , jotta väestön kasvu saataisiin kuriin ja haastattelija kysyi Linkolan omasta diabeteslääkkeestä, jotta eikö sitäkään olisi tarvinnut keksiä.
Hyvähän se olisi, jos ympäristöongelmat ratkeaisi jotenkin. Pelkästään väestön kasvun määrään sitä ei voi pistää. Varallisuuden erittäin epätasainen jakautuminen on siihen suurin pääsyy. Olikohan se niin että 1 % omistaa yli puolet koko maapallon varallisuudesta tjsp.
Metsäyhtiöiden osingot ei ihan huippukorkeita ole olleet, mutta kuitenkin nykykurssikehityksessä kohtuullisen hyviä. Osakkeiden arvon nousu on ollut metsäyhtiöillä esim. viime kesästä lähtien ~ 30 %. Se on hyvä lisä osinkotuloihin, jos sattuu omistamaan niihin aikoihin ostettuja yhtiöiden osakkeita.
Mutta totta sekin , että paremminkin pärjääviä rahantekokoneita on olemassa.Esim. VVO:n osingot vuokrabisneksestä on muhkeita ja liiketoiminnan tulos peräti 37 %.
” Puun hintakehitys on ollut jo pitkään heikolla tolalla, eli jos nimellishinnat pysyvät ennallaan, ainakin inflaation verran puu halpenee joka vuosi. ”
Noinhan se on keskimäärin mennyt, vaikka viime vuoden kantohinnoista kerrotaankin, että puun reaalihinta on noussut vähän (vaikka kantorahatulo on edellisvuotta hieman pienempi) tuottajahintojen laskun takia. Mutta ei se reaalihinta ole tosiasiassa noussut: sitä hintaa pitäisi verrata ostovoimaan eikä tuottajahintaindeksiin. Metsästä saatavilla rahoilla pitää nimittäin ostaa mm. metsänhoitopalveluita, polttoaineita, ym. mitä tahansa , joiden hinta ei seuraa tuottajahintoja vaan kuluttajahintoja.
” Juuri niin puuki, jos sitten joku muu esim. Metsähallitus. Saattaa olla laskettu muutaman kerran ja jos sinne viivan alle jotain alkaa jäädä, niin maa on täynnä hirviaitauksia. Entäs 100 hirveä/1000 ha. ”
Se on päättäjistä kiinni tuokin asia. Metsähallituksellahan on talouden mittareilla huonosti tuottavia velvoitteita muitakin olemassa nykyisinkin.
Parempi olisi tosiaan hirvikannan laskeminen sopivaksi metsänkasvatuksen ja liikenteen kannalta , kuin haittojen estäminen muilla vähän kalliimmiksi tulevilla keinoilla,kuten esim. aitaamisella. Mutta koska se kuulostaa olevan ”unmöglicht”, niin muita keinoja sopii miettiä metsästyksen ohelle.
Puun käytön lisäämistarve jo lähitulevaisuudessa vaikuttaa varmasti hirvipolitiikkaankin jollain tapaa. Useimmiten mo:t joutuu ensin maksumiehiksi, tavalla tai toisella, metsäteollisuuden toiminnan kannattavuuden parantamisessa. Tässä hirvivahinkojen rajoittamisessa kannattaisi varmaan metsästäjienkin pyrkiä tekemään yhteistyötä mo:en kanssa.
Sama ajatus on ollut itsellänikin mielessä tuosta aitaamisesta. Esim. 3mm Betoniverkko kestää ulkoilmassa vuosikausia. Siihen lisäksi jotakin hajustetta ja taimikon varhaishoito tietysti tehtynä. Ei ne hirvet väkisin tunge sen verkon läpi. Varsinkaan jos ruokapaikkoja järjestetään muualle. Eikä maksa paljon verrattuna panssariaitaan.
Riittää niitä hirviä tarhattavaksi vaikkapa ruokkimalla. Metsähallituksen metsiähän on ympäri Suomen. Ensin sinne ,jos ei yksityisiä halukkaita ole tarpeeksi. 100 päätä / 1000 ha ruokinta-alue. N. 400 ruokinta-aluetta kattaisi koko Suomen, kun lasketaan, että muualle jäisi ~ 1 hirvi / 1000 ha tiheyteen.
Tuliskohan edullisemmaksi, kuin nykyiset vuosittaiset taimikko – ja laatutappiot on ? N. 100 milj./v säästöt . Taitaisi tulla.
” Ilmastonmuutoksen vaikutus metsätalouteen”- aiheeseen liittyvä hiilensidonta politikointi on vieläkin vaiheessa EU:n päättävillä tahoilla.
Osassa ns. vaikuttavissa lausumissa Suomen näkökanta on otettu huomioon, osassa ei. Jonkun englantilaisen ”greenparty-pomon” mukaan kaikki hakkuut pitäisi laskea päästölähteiksi. Englannissahan pääosa metsistä on hakattu aukeiksi jo aikoja sitten ja ne jääkin aukeiksi. Täällä on aivan eri tilanne.
Tämän hetken tilanne on se, että hakkuiden vaikutusta verrattaisiin vv. 1990-1999 tilanteeseen, jolloin Suomen metsien osalta hiilen laskennallinen sidonta vaihteli ~ 25- 50 ekv.co2-tonnin välillä.
Hakkuiden lisääminen siis ilmeisesti pienentäisi laskettua hiilinielua. Käytännössä hiilinieluun pitäisi laskea kuitenkin myös puun fossiilisia lähteitä korvaava vaikutus, koska hakkuualat uudistetaan ja lisäksi suuri osa puusta käytetään mm. rakennuspuuna.