Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Useammalle ostajalle toimittava yrittäjä katkoo myös 31 dm tukkeja rungon mistä osasta tahansa. Lisäksi ratapölkkyjä 28 dm mitalla mä-tyvistä eikä tavallista suurempi lenkouskaan niissä haittaa. Pikkutukkeja ja parruja myös. Vielä jos tekisi pylväsaihiot samaan kauppaan, niin eipä paljon muuta voisi toivoa.
Uusi kemeralaki sotki tuen hakemisen huonompaan suuntaan. Vähänväliä vaihtuvat säännöt heikentää tukien tarkoituksen alkuperäistä päämäärää.
Ristiriitaisia neuvoja tukien hakemiseen tulee, kun tuen myöntäjätkään ei tiedä etukäteen muuttuvia myöntämisaikoja . Tuet lisää muuten heikkoa kiinnostusta pitkän aikavälin ”th-sijoitusten” tekemiseen. Mutta verohyötynä ko. tuki olisi edullisempi ja yksikertaisempi toteuttaa.
^ Myyrä voi tehdä mahdolliseksi tartunnan, mutta sienitartunta voi silti jäädä tulematta.
Ei niitä itiöitä lentele joka paikassa. Sääolosuhteet vaihtelee.
Voihan se metsämyyräkin järsiä puun latvasta kuorta pois. Saattaa aiheuttaa latvan vaihdoksenkin ainakin männyllä.
Tukkipuiden erottelu niiden arvon ja sahaussaannon mukaan on melkein kokonaan unohtunut Suomessa. Esim. arvokkaita suuria tyviä voi mennä sellunkeittoon ja samoin jo pienen lahopilkun tyvi ei kelpaa sekään tavalliselle sahalle. Tukit erotellaan ostajan toimesta lopulta, mutta tarkempi erottelu toisi lisäarvoa myös myyjille.
Arvon väheneminen koskee jalostushyötyjä ja kantohintoja. Jo yksi sellupuukasaaan puitu ½-kiinnon 3 m:n pölli vähentää kantohintaa n. 20 € ja aika paljon saisi arvokasta pintalautaa tms. jos vain jätäisi keskipulikan sahaamatta.
Lehtikuusikin pitää sahata jättämällä heikkolaatuinen nuorpuu keskeltä pois, jos puusta aiotaan saada kunnon tavaraa esim. lahonkestoa vaativaan kohteeseen.
Erikoispuiden hyödyntäminen on Suomessa jäänyt bulkkitavaran tuotannon jalkoihin muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.
Minkit syö vesilintujen munat rannoilta. Samoin supi vieraslajina ei sovi Suomen luontoon, taitaa levittää jotain tautejakin.
Pöllöt on hyviä myyrän tappajia. Pellonmetsitysalalle ilmestyi jokin suopöllö istutuksen jälkeen eikä myyristä ollut haittaa taimille sen jälkeen.
Taimikonhoidon tukeminen on kannattavaa myös, ja varsinkin, valtion kannalta katsottuna.Pohjoisen hitaammin kasvavien metsien tukena varsinkin sillä on merkitystä työllisyyden lisääjänä.
Monilla muilla aloilla tukien määrät on aivan eri luokkaa. Esim. asuntovuokraus yritysten tukeminen asumistuilla tai ruotsinlaivojen tukeminen. Nehän elävät pääasiassa tukien voimalla.
”Laajat avohakkuut ja aurausalueet ovat hyväksi varsinkin riekolle. ei metsäriekot ole ikinä soilla eläneet, niiden laidassa kylläkin.”
Metsäisiltä soilta riekot riekot yleensä häipyy, kun ne ojitetaan. Eikä ne viihdy aukeillakaan.
Voi olla että verohyödyn saajat ei maksa veroja eikä Tolopainenkaan, kun ei myy puuta. Moni muu sen sijaan maksaa veroja sen mukaan mikä vähennysten jälkeen jää tähteelle ; sehän kuuluu kaikkeen talouden toimintaan, että tulonhankkimiskulut saa vähentää tulosta ennen verotusta. Nimellisistä veroprosenteista aletaan laskea sitä maksettavan summan osuutta, joten niistä puhuminen ei ole turhaa.
Metsänkasvatuksen tuet on lähes kokonaan valuneet kantohinnoista metsäteollisuuden hyödyksi. Metsävähennysmahdollisuus tehtiin vauhdittamaan metsätilojen myyntiä, kun puun hinnat oli laskeneet niin paljon, että mielenkiinto metsänhoitoon ja sen mukana teollisuuden raaka-aineen saanti mahdollisuudet alkoi heiketä. Samalla pyrittiin suurentamaan tilakokoa.
Parempi tukimuoto olisi se verotuksen laskeminen alemmas, mutta kehitys on ollut päinvastainen. Pääomavero prosenttihan oli alunperin 25 ja nyt 30/34 .