Käyttäjän Puuki kirjoittamat vastaukset
-
Merkatun leimikon rajan ylittäminen. Asia sovittiin ja hyvitys tuli mä-siementen muodossa.
Höpöhöpö. Matematiikan väärinkäyttöä on tuo Perkon länkytys edellisestä jaksosta.
Perustavaalaatua oleva virheajattelu tulosvertailun laskennassa on vienyt pohjan jk-hypettäjiltä. Tuottamaton aukko on jo ehtinyt tuottaa moninkertaisesti korjuuvaiheessa sen mitä jk-harveikot ehtii tuottaa kymmenien vuosien aikana. Korkoakorolle vaikutus hoitaa homman.
Metsänkasvatuksesta ei kannata tehdä rakettitiedettä. Suurin erhe jk-porukalla on tuottavuuslaskelmissa unohtaa metsän sen hetkinen tila , kun hakataan.
Ei ole jk noin ruusuista kuin pari isäntää koettaa täällä vatkuttaa jatkuvasti. Olen nähnyt itsekin monta kohdetta joissa ei ole onnistunut. Yleensä liika harvuus aiheuttaa tuulituhoja jäävälle puustolle. Uudistumista ei tapahdu riittävästi , se on toinen ongelma. Kolmas kusettumiseen liittyvä juurikääpäriski.
Väärä matematiikan soveltaminen johtaa harhaiseen käsitykseen jk:n tuottavuudesta. Se on toinen puoli ongelmavyyhdestä.
Liito-oravahan liitää kymmeniä metrejä kerrallaan. Kaistalehakatun alueen yli helposti varsinkin, jos on jätetty täysikasvuisia säästöpuita alueelle.
Niin on aina ollut. Elanto ja STS esimerkiksi. Punapääoman kanssa on vähintään yhtä kapitalistista meininkiä kuin muillakin.
Sinun löpinäsi on puutaheinää. Eh tehdään nykyään alle 30 v. metsään ja toinen harvennus n. 40 vuotiaaseen. Mm.kasvupaikasta riippuu vuosituotto. Sillä ei ole mitään merkitystä, jos jostain kasvupaikasta saa rusinatpullasta-menetelmällä muutaman vuoden hyvää tuottoa. Kiertoajan tulos ratkaisee aina tilanteen mukaan.
Hybridiautojen tuonti on noussut eniten. Sähköllä pääsee lyhyet n. alle 100 km matkat ja bensalla loput. Sopii Suomeen hyvin. Ei ole niin riippuvainen latauspaikoista.
Keskimääräisestä verorasituksesta ei ole tietoa, tuskin on kellään. Marginaaliverotuksessa mukana olleille pinta-alaverotus oli kallista.
Verohelpotukset oli tapauskohtaisia . Taimikkovähennys taisi olla suurin verohelpotus niille jotka hoiti taimikkonsa hyvin.
Kun mukaan lasketaan rehellisesti kaikki tulot ja menot, on tasaikäisen metsän kasvatus useimmissa tapauksissa ylivoimaisesti paras menetelmä. Keskimääräinen vuosikasvu/kiertoaika on vähintään n. 20 % parempi kuin jk:ssa. Siitä johtuvaa etumatkaa ei helposti saa kiinni harsintaa harrastamalla. Jopa ilman kantorahatulon erotuksen tuomaa etua tuottovertailussa jk häviää helposti.