Käyttäjän Puuhastelija kirjoittamat vastaukset
-
Niin, kyllä minäkin töihin ottaisin, mutta itse en kerkeä opastamaan enkä ole oikein ulkomaisten kielten taitaja, joten jos joku asiansa osaava opastaja olisi heitä ohjaamassa siellä viidakossa niin siitä vain. Ja jos työt maittaa ja jälki on kelvollista niin palkkaakin voisin maksaa.
Todennäköisesti alussa heihin pätee määritelmä ”Kykenee yksinkertaisiin miehistötehtäviin tiukan valvonnan alaisena”. Esim. Taimikonhoidossa pitää olla ammattimies opastamassa ja neuvomassa pitkän aikaa eli jonkinlaista kurssitusta vähintään muutamia viikkoja missä on taimikonhoidon perusteet ja sitten paljon sahausta ja jatkuvaa ohjausta. Yksityinen metsätalousyrittäjä joutuisi käyttämään koulutukseen ja ohjaukseen niin paljon aikaa, että jäisi työt tekemättä, vaikka lisätyövoimaa tulikin. Sitten jos sattuu saamaan hyvän työntekijän niin kyllä se aika pian korjautuisi tuo kertyneiden rästien tilanne.
Itsekkin olen vuosien varrella muutamia kantasuomalaisia palkannut erilaisiin kausitöihin (mm. taimikonhoito, metsuritöitä ja muita kiireaputöitä) niin kyllä se mietityttää kovasti, että minkälainen työntekijä on kyseessä. Jotkut tekevät työnsä erinomaisesti silloin , kun on itse mukana, kun lähtee käymään muualla alkaa älykännykän näppäily tms. Toiset tekevät aina työnsä hyvin ja sitten on myös kovasti työtä vieroksuvia. Eli niinkin yksinkertainen homma kuin ”kevyt metsänraivaus” voi olla monelle suomalaisellekkin hyvin hankalaa saati sitten metsätöitä tekemättömälle maahantulijalle.
Kuitenkin, ihminen, jolla on kovat työhalut ja kyky oppia kykenee kyllä metsänhoitotöihin.Aitatolppia tehdään myös kuusesta ja männystä. Valmiit tolpat ovat vain niin halpoja, että ei kannattane alkaa myyntiin tekemään jos sorvaus ei suju nopeasti.
Jonkinlaisessa metsässä esim. Taimikossa voi olla tosi paljon sopivia tolppapuita ja mikäli ne saa helposti valmiiksi tulee pikkukepeille kelpo kuutiohinta.Jos sähkömiesporukan mukana olisi yksi ammattimetsuri niin homma olisi nopeampaa, turvallisempaa ja halvempaa. Varsinkin talvikeleillä taitaa vilu tulla jos ensin huhkii moottorisahan kanssa hikeen itsensä ja sitten alkaa johtojen korjaus.
Joo, normi pensasleikkuri polttomoottorilla.
Sahailin tuossa yhden aidan polttomoottorikäyttöisellä pensasleikkurilla ja samalla myös niitin maassa olevaa heinää, horsmaa, nokkosta ja pajuakin. Tuntui olevan tuoomoiseen erittäin tehokas ja varsin tarkkaa työtä pystyy tekemään. Tuolla ei vain kukaan jaksa kyykkiä hehtaareittain taimikkoa. Raivaussahan varren päässä vastaava terä mahtaa olla kömpelö? Ja n. 1,5cm paksuus alkoi olla maksimi. Mutta miten olisiheinäys mätästysalueilla?
Miksihän se Luken vertailu ei ollut isompi esim. Upm:n sopimusasiakkaat, Storan ja vaikka joku villikin siihen sekottamaan pakkaa. Uskoisin kuitenkin, että eri firmojen sopimusasiakkaat saavat yhtä hyvää tulosta. Mutta pärjäisiköhän villi parhaiten kilpailutuksen avulla?
En tiedä hyvästä, mutta olen pärjännyt Varustelekasta ostetulla kalvollisella saksan armeijan sadepuvulla. Vielä ei ole housuissakaan yhtään reikiä, kun normisadehousuja on mennyt useammat rikki lyhyemmässä ajassa. Hinta taisi olla 49euroa.
Mutta on onneksi valtio pelastamassa ainakin joitakin nolla-alueita Metso-ohjelman muodossa. Toinen käsi ottaa, toinen antaa…
Tienkäyttömaksujen lisäksi, kun vielä mätkäistään kiinteistövero tai metsätilamaksu metsämaalle niin alkaa Lapissa tulla metsäpalstoja myyntiin. Ja Metsähallituksen käsiin päätynee aika määrå nuita syrjäisiä palstoja ja eiku suojelua päälle…
No, tämmöinen skenaariokin voi olla mahdollinen. Ainakin metsätilojen hinnat valtion teiden varsilla tulevat hieman putoamaan tällä tienkäyttömaksunkin avulla.
Uskoisin, että niin Lappia kuin koko Suomeakin palvelisi parhaiten, että Lapin nykyiset talousmetsät olisivat tehokkaassa metsätalouskäytössä. Suojeltua metsää, suota yms. on ihan riittämiin ja hakkuilla raha saadaan kiertämään.
Ja vielä selvennykseksi, että minulla ei ole metsähallituksen omistamien teiden takana maita. Mutta tähän käyttömaksuun kyllä toivoisin lievennystä.