Käyttäjän Puuhastelija kirjoittamat vastaukset
-
Olen sijoittanut kaiken maa- ja metsätalouteen. Kalustoa, työkoneita, peltoa, metsää, osuuspääoman… Kädestä suuhun mennään, saisi olla puskuria tilillä enemmän. Jos tämä kortti on hyvä niin joskus saattaa pärjätä.
Paljonko on vhp:n keskimääräinen ruhopaino?
Niin, suorittava; marraskuussa on turha juosta sen tiedän, mutta kun joulukuussa tulee hirviä niin eipä tule kavereita jahtaamaan…
Eli luettuani voisi päätellä vhp:n osalta saman kuin hirven osalta meilläpäin. Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. Maanomistajalla ei ole valtaa edes vaikuttaa omien maidensa hirvieläintiheyksiin. Muutamat johtohenkilöt/vahvat persoonat seuroissa päättävät miten tehdään ja pulinat pois. Kun metsästäjien toimesta on ajauduttu siihen, että vhp-kanta on räjähtänyt käsiin niin kyllä silloin pitäisi sen laiskimmankin jahtijaakon osallistua teurastuksiin sopii se sitten omiin arvoihin tai ei. Että jos nyt on niin kovat teurastukset ettei voi moiseen suostua niin kuka sanoo, että jos tuo kanta vielä kasvaa..
Ja se on huono fraasi maanomistajille, että tulla mukaan jahtiin niin voi vaikuttaa ampumalla niitä eläimiä. Minä olen meidän hirviporukassa koittanut olla ampujana, ajomiehenä, koiramiehenä, hirviä on tullut haettua omilla traktoreilla ja mönkijällä kymmeniä ja olen koittanut tehdä kaikkeni, että jahti sujuisi ja saisimme kaadettua enempi hirviä. No, marraskuussa alueemme on aina tyhjä hirvistä ja silloin alkaa muutamilla vahvoilla persoonilla puhe, että pitää jahti lopettaa ja ei saa viimeisiä ampua. No, joulukuussa, kun tulee talvi niin silloin saapuu muuttohirvet. Kovan lumitilanteen vuoksi koiria ei useinkaan voi käyttää niin on mentävä suksipelillä perässä ja toiset passissa. Tässä vaiheessa mukana n. 30 porukasta on n. 5 metsästäjää. Joillakin on pakaste täynnä, toiset ei halua ampua viimeisiä, toisilla liian kylmä, jollakin huono auto yms,yms. Että silloinkun sitä porukkaa tarvis niin pieneksi on se sakki kutistunut. Tässä jotain kokemusta ja ajatusta.
Tuossa kun olen lukenut joidenkin seurojen pyyntisääntöjä niin ei ihmekkään ettei kanta ole vähentynyt. Ja jos on äärettömän voimakkaasta leikkauksesta kyse niin nuiden kaikenlaisien rajoitusten käyttämisestä tulisi luopua tai ne olisi käytössä vaikka vain jahdin viimeisen neljänneksen aikana.
Joskus katselin nuita vierasjahti-säämtöjä ja hintoja niin ei minun lompakolla tarvi haaveilla.. sen verta oli kovat hinnat.
Ja lisäksi löytyy myös yhdestä kivääristä ja pienoiskivääristä ratatukit.
Mielestäni rataharjoittelu on erinomaisen tärkeää, vaikka se tapahtuisikin eri aseella. Kuitenkin se ase millä metsästää tulisi olla äärettömän tuttu ja sillä tulisi myös radalla harjoitella, että tositoimissa homma toimii. Valitettavasti mulla tulee harjoiteltua aivain liian vähän nykyisin.
Mulla on hirviaseessa Suomalaiset Osuma-pikajalat. Lisäksi aseeni on varustettu äänenvaimentimella ja korkeilla avotähtäimillä. Eri tarkoitusta varten pystyn nopeasti vaihtamaan tähtäintä ja tähtäimet säilytyttävät saman osumapisteen. Tai voin yhden kiikarin kohdistaa lintupatruunalle ja käyttää sitä tarvittaessa.
9,3 ollut n. 20 vuotta käytössä sitä ennen 308. Muuan vuosi sitten meidän porukassa kaveri ampui nuorta uroshirveä 6,5:lla. Hirvi ei jäänyt vaan alkoi hitaasti siirtyä koiran haukussa. Muutaman sadan metrin siirtymisen jälkeen hirvi saatiin ammuttua. Nyljettäessä paljastui, että 6,5 luoti oli osunut olkaluuhun eikä ollut läpäissyt sitä eikä siten mennyt keuhkoihin. Ampumamatka oli alle 100m. 6,5:lla hirvi kuolee, mutta voi hyvästäkin laukauksesta huolimatta jäädä raanaan.
Älypuhelin kulkee matkassa.
Tuossa laskin yhtenä vuonna täkäläisen metsästysseuran hirvisaaliin arvon käyttäen teuraspainona muistaakseni hieman yli 100kg ja ruhon kilohintaa 7e/kg niin sain kyseisen alueen hirvisaaliin hinnaksi 3e/ha. Oli kyllä mielestäni yllättävän kova hinta. Silti maanomistajille tulee mielestäni hyvänäkin vuonna niukasti jaettavaa.