Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Ja tuolta päästäänkin jo joet merenrannat yms. huomioiden heittämällä yli 300000km rantaviivaan. Tietenkin alle 20m leveät joet on laskettu yksirantaisiksi! (mentäisiinkö jo yli 400000km?)
Jos lasketaan tuon 300000km ja 80% metsämaata mukaan 30m kaista pois metsätalouskäytöstä, niin eihän tänne saada kuin 700000ha uutta suojelualuetta ilman korvausta sosialisoitua maanomistajilta.
Ohessa vikipedia lainaus. Paljonko on taas varaa vapaaehtoisesti pakkosuojella, jos ajatellaan, että 80% noista arvioista olisi metsämaata?
”Eri karttoja laskien Suomessa järvien rantaviivan pituus voi olla 171 505,38 kilometriä tai 180 988,98 kilometriä. Ilmoitettuun pituuteen vaikuttaa sekin, onko siihen laskettu mukaan saarten rantaviiva.”
Kone katkoo just niin kuin se on ohjelmoitu. Venytetään tukkia niin, ettei enää löydykään vahvuutta toiseen/kolmanteen tukkiin vaan siirrytään seuraavaan hintaluokkaan (kuitua tai pikkutukkia)
Jos on lompsa ja mielenkiinto sillä mallilla, niin ehdottomasti sykkii patun kanssa. Ei haittaa edes räpä kelit. Sahan kanssa kastuu.
Itse on tullut päästyä vasta käytetyn metsäkärryn tasolle. Olen ihmetellyt, miksi sellaista ei ole hankittu aiemmin.
Joo, kyllä tarjouksia on tullut jätettyä, mutta maaleja ei ole tullut aikoihin. Joko puuhastelu alue pielessä, tai laskukone?
… ja unohtaa rahan aika-arvon…
Metsärahastajien tuotothan ovat tuossa mitä parhaat! Arvon nousua voi kirjata niin paljon kuin kehtaa. Toimii niin kauan kuin rahastoon virtaa enemmän rahaa kuin ulos. Viimeisille jää musta pekka käteen…
Itse olen tykännyt tehdä kaikki sahahommat omalla sahalla. Lainavehkeitten kanssa aina pulassa, joku paikka kumminkin hajoaa.
Biokaasu touhulla ei kyllä ole oikeastaan mitään tekemistä kompostoinnin kanssa, kyseessä mädätys prosessi, josta saadaan metaania, kompostoinnissa hiilidioksidia ja vettä.
Ja tuo ”bisnes” toimii käytännössä porttimaksuilla, eli jätemafia sanelee hinnat, muuta et voi.
Ainoatakaan kertaa ei ole tullut huomattua, että ketju olisi edes yrittänyt lyödä näpeille pudotessaan tai joskus harvoin katketessaan. En silti suostuisi sahaamaan sahalla, jossa sitä lirpuketta ei ole. Tuskin tuota turhaan vuodesta toiseen, mallista toiseen sahoihin näkee kiinnitetyn.
Ja on niitä pari mennyt omistakin sahoista aikojen saatossa, jotenkin hätkähtää, kun huomaa puutteen, sen verran kuitenkin omia näppejä arvostan.