Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Joo, piti kyllä käydä ne jo yhden aukon laitaan tökkimässä, mutta kävi just kuin entiselle sialle (ensin kärsä kipeä, sitten olikin jo maa jäässä). Ovat olleet ulkoeteisessä nyt odottelemassa, juuri tuota itämilepoa ajatellen.
Erikoisempi siemenpallukka golfpalloa hieman pienempi, piikikkään tuntuinen. Kuivuttuaan alkoi hajota useiksi (ehkä 100) siemeneksi. Kyseessä joku todella suuri vaahteralaji, vielä ei ole tullut ehdittyä gooklettaa tarkemmin. Ajattelin koittaa sitä tuohon kotirantaan, voi tosin olla liian kylmä paikka.
Itsellä odottaa pieni pussillinen jalokastanjoita, tavallisia(?) kastanjoita ja pari kourallista tammenterhoja viimeiseltä ”etelän” reissulta. Voi tietty olla, että niille tulee noutaja talvella, vaikka jonkin verran korkealta ovatkin.
Niin, tuo 1% palkkio (tai mikä onkaan) poimitaan kaikkien hoito, istutus, muokkaus, tie yms kulujen jälkeen rahaston koko laskennallisesta (ja vivutetusta) arvosta. Ehdoista riippuen luultavasti myös puuhamiesten palkkiot on poimittu päältä pois ennen tuota rahastoyhtiön palkkiota. Jokainen voi arvuutella, paljonko lisää hyvää (vai pelkkää riskiä) tuo vivutettu osuus sijoittajalle, jos rahan hinta on vaikka 2%
On muuten sellaiset merkit, että niistä myyristä päästään pian puhumaan, en tiedät, joko tänä talvena räjähtää silmille, mutta poikkeuksellisen vahva alku tuntuisi nyt kannalla olevan.
Ja omat taimien kasvatus kokemukset jostain menneidyydestä – eiköhän ole selvempi jättää homma ammattilaisille. Varmasti tienaa paremmin melkein missä tahansatmuussa hommassa. Tai sitten täytyisi oikeasti panostaa ja keskittyä siihen tekemiseen. Tai sitten ottaa puhtaasti harrastuksena, eikä välitä hittoloisiakaan, jos onnistumis % on jotain 35
Sähköautojen latausongelmat ratkeavat yksinkertaisesti pien ydinvoimaloilla. Jos autokanta saadaan sähköistettyä pikalataus edes johonkin tasoon vie 15min ja vaatii virtaa paljon, niin ei nykyinen sähköverkko ja tuotanto riitä mihinkään. Ei muuta kuin pieniä atomimiiluja pöhisemään abc:n takapihalle, niin kaikilla on taas kivaa.
Mikä muuten on lehmien määrä Suomessa nyt V 20v sitten ja miksi vasta nykyisten lehmien pierut ovat alkaneet pilaamaan ilmastoa?
Niin, nyt oli kyllä puhe muutaman vuoden ikäisestä xf-mallista, eikä mistään yli rippikouluikäisestä vain harvoille ja valituille tarkoitetusta.
Jos se välttämättä tarvitsee olla uusi niin silloin jagge noihin hommiin on pois suljettu. Mutta jos tuo 20000 on se raja, niin olen aivan varma, että sillä hinnalla jo käytetyn xf farkun tosi ostaja saa liikkeestä mukaansa. Eli ei se Jaguar välttä noihin hommiin jää pelkäksi heitoksi, takapenkin jalkatilaa saisi toki olla enemmän.
Itse en kyllä kaipaa yhtään ohjeistusta tai seurantaa nykytasoa enempää. Enkä ainakaan ilmaiseksi aio rahoja alkaa panttailemaan mihinkään uudistus rahastoon.
Sitä en ymmärrä, miksi parempia vakuusarvoja kaipaavat, pankit ja metsäyhtiöt eivät saa luotua jotain järjestelmää, jolla tuo ongelma poistuisi. Vastaavasti, kuin jos arvo-osuustili on pantattu, ei sen pöyhiminen ole pois suljettu ja kaikki kassavirta (esim. osingot) saa käyttöönsä normaalisti, jos on hoitanut hommansa asiallisesti. Vaatii tietenkin kilautuksen kaverille, koska tuo vastatili on teoriassa sulkutili, eli rahoja ei saisi ulos ilman pankin lupaa. Käytännössä näyttää jääneen jo joitain vuosia sitten kyllä sulkutili auki. Viimeisintä lainaa hakiessa ihmettelivät pankissa millä vakuuksilla aiemmat lainat oikein ovat. Oli jäänyt ao tilin panttausmerkintä taas jonkun pyöräytyksen jälkeen kai laittamatta uudelleen aktiiviseksi. Siis pankin puolella.
Tietenkin tuo järjestelmä varmaan edellyttäisi kaikkien rekisterinumeroiden niputtamista järjestelmään, ainakin hankintakaupoissa on riittänyt, että on edes jonkun oman tilan numero mistä puita on tulossa. Eli olisi muuten varmasti mahdollista tyhjentää pantattu palsta jonkun toisen palstan tiedoin.
Kaikki on suhteellista, riippuu ihan, mitä Ferraria vertaa ja mihin.
Ei metsätilojen vakuusarvoissa ongelmaa tuota mitkään lainaosuudet, vaan tässäkin ketjussa mainitut tilanteet, joissa kehityskelpoisista kasvavista kuitupuumetsiköistä tuleekin aukkoja. Tuolloin 3000€/ha metsikkö muuttuu laakista pelkän pohjan arvoiseksi, omistaja katoaa rahoineen kuin pieru saharaan ja pankki jää ihmettelemään, miten tässä näin kävi. Tämä riski ei ollut ainakaan niin suuri vanhan lain aikaan, kun pankin ei tarvinnut pelätä, että reaalivakuus katoaisi sellukattilaan.